Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RTKL:n Kainuun kalantutkimus ja vesiviljelyn Paltamon laitoksen 700 000 kalaa - noin 30 000 kiloa - myydään elintarvikkeeksi, eläinrehuksi tai hävitetään polttamalla.
Isommat vonkaleet myydään itä-suomelaiselle tukkuliikkeelle. Kaloja savustetaan ja fileoidaan.
Luonnonkauniissa maisemissa Oulu- ja Kivesjärvien välissä sijaitsevalla laitoksella kävi torstaina kuhina. Sisällä olevat 87 allasta ja 88 ulkoallasta tyhjennetään ja koko alue desinfioidaan.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suuren emokalalaitoksen kaikki lohikalat joudutaan tappamaan ja laitos puhdistamaan. Desinfioinnin jälkeen toimintaa ollaan käynnistämässä uudelleen jo syksyllä.
Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA:n rutiinitarkkailussa 11.6. harjusemä todettiin herkästi tarttuvan BKD-munaistaudin kantajaksi. Maa- ja metsätalousministeriö on 14.5. säätänyt, että BKD on vastustettava eläintauti.
Oulun lääninhallitus hyväksyi 14.7. laitoksen lohikalojen tappamisen eli saneeraussuunnitelman. Lääninhallituksen BKD-projektin tutkija Anna-Liisa Keränen koordinoi ja avustaa laitoksen desinfiointia yhdessä Paltamon kunnaneläinlääkäri Jyrki Lappalaisen kanssa. Lappalainen on paikalla valvova viranomainen.
Sää ei torstaina ollut mitä otollisin kalojen käsittelyyn. "Helle ei ole oikein hyvä asia", Lappalainen sadatteli.
Katastrofista huolimatta toiminta jatkuu
"Tauti on vastustettava eläinlääketieteellisellä perusteella ja se on ihmiselle vaaraton", rauhoittaa kalanviljelijä Erja Konttinen.
"Biologisesti ja taloudellisesti tämä on katastrofi, mutta toiminta tullaan käynnistämään uudelleen", Konttinen arvioi.
Harjukset viedään Honkajoen destruktiolaitokselle, jossa ne tuhotaan polttamalla. Muiden lajien myyntikokoiset yksilöt myydään elintarvikkeiksi.
Poikaset viedään muurahaishappoliuoksessa turkistarhoille rehuksi.
"Asiassa on myös eettinen puoli. Kalat pyritään hyödyntämään ja kaikki tutkitaan tarkasti. Kalantautitutkijat ovat onnellisia, koska he ovat saaneet paljon tutkimusmateriaalia", Konttinen sanoo.
Laitoksen pihalla on riveittäin suuria altaita täynnä ahdin antimien aatelistoa odottamassa tylyä kohtaloaan. Kun kävelimme altaan vierelle, jossa oli metrisiä lohenvonkaleita, Konttiselle tuli mieleen myös tunteellinen näkökohta.
"Kun on ollut kymmenen vuotta niiden kanssa tekemisissä, sitä itsekin tuntuu että olisi kalojen äiti. Ne eivät ole mitään paperia vaan eläviä olentoja", kalanviljelijä Erja Konttinen mietiskelee.
Paltamon laitos työllistää kesäisin 25-35 henkilöä. "Työpaikat ollaan turvaamassa, joitakin voi tosin siirtyä väliaikaisesti muihin laitoksiin", Konttinen kertoo.
Vuosia normaaliin toimintaan
"Emokalalaitos ei voi toimia, jos tällainen tauti on ja muutkin pitäisi saneerata", laitosjohtaja Vesa Määttä perustelee kalojen tappamista. Paltamon toiminta käynnistetään uudelleen kunhan viranomaiset ovat tarkastaneet laitoksen.
"Desinfiointi voi mennä vielä ensi vuodellekin. Mutta liikkeelle kyllä päästään varmasti uudesta mädistä jo ensi vuonna. Syksynä yritetään kalastoja perustaa luonnosta, mutta se on niin kivinen tie, että pitää varautua useampaan vuoteen", Määttä ennustaa.
Paltamon laitoksen poikasia myydään lähinnä Oulujoen vesistöalueelle. Normaalisti joitakin ylimääräisiä emokalojakin myydään.
"Vajaa puolet poikastuotannosta menee myyntiin, yli puolet menee uhanalaisten kantojen elvyttämiseen."
Suurin poikasten ostaja on velvoitteidensa mukaisesti Fortum, mutta kaloja myydään myös muille laitoksille ja yksityisille ostajillekin. Mätiä ja poikasia menee metsähallitukselle ja Oulun kaupungille.