Turvatekniikan keskuksen tuoreen julkaisun mukaan palovaroittimien asennuksessa esiintyy eroja maan eri osissa. Tutkimus osoittaa, että maaseudulla väärin asennettuja palovaroittimia on melkein puolet enemmän kuin kaupungeissa. Väärin asennetut varoittimet on yleensä sijoitettu liian lähelle seinää tai muuta pintaa, kuten esimerkiksi katon palkkia. Varoittimia laitetaan myös kirjahyllyjen päälle tai hattutelineelle, missä niiden paikka ei ole.
Alueellisessa vertailussa eniten väärin asennettuja palovaroittimia löytyi Itä-Suomesta. Asennuksessa oli onnistuttu parhaiten Länsi-Suomessa. Myös pohjoissuomalaisten varoittimien sijaintipaikoissa olisi parantamisen varaa.
"Itä- ja Pohjois-Suomen asukasrakenne on hyvin samankaltainen. Kummallakin alueella on paljon maaseutua sekä vanhenevaa väestöä", Tukesin turvallisuusinsinööri Mikko Törmänen kertoo.
Yksin asuvien vanhusten tilanne on murheellinen, sillä vanhukset eivät välttämättä saa laitettua varoitinta kattoon omin voimin. Tällöin se sijoitetaan helposti kirjahyllyyn tai seinälle.
Maaseudulla väärin asennettuja varoittimia on 15 prosentissa tutkimukseen osallistuneista talouksista. Vastaava luku kaupungeissa on yhdeksän prosenttia. Kaupunkilaiset kunnostautuivat myös patterin vaihdossa ja varoittimen muissa huoltotoimissa. Lisäksi palovaroittimet jäivät maaseudulla kaupunkeja useammin sijoittamatta asunnon koon ja kerrosten määrän vaatimalla tavalla.
"Maaseudulla asunnot ovat useasti pinta-alaltaan suurempia kuin kaupungeissa. Tämä vaikuttaa selvästi palovaroittimien riittävyyteen. Maaseudulla tässä asiassa on puutteita joka neljännessä kotitaloudessa", Törmänen selventää.
"Puutteellisen huollon osalta yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Emme löytäneet mitään selvää syytä, miksi kaupungeissa palovaroittimien toiminnasta huolehditaan maaseutua aktiivisemmin."
Oulussa peitto melkein sata
Oulun kaupungissa palovaroitintilanne on hyvä. Johtava palotarkastaja Tuomo Kukkonen kertoo, että tarkastuksia on tehty kaupungin alueella kahtena syksynä, eikä puutteita juuri ole.
"Olemme tarkastaneet nyt Rajakylän, Pateniemen, Herukan ja Kuivasjärven kaupunginosat. Tulevana syksynä menemme Kuusamontien pohjoispuoliselle alueelle ja Pyykösjärven ympäristöön. Tarkastetuista talouksista yli 99 prosentilla oli asianmukainen varoitin. Useassa asunnossa oli varoittimia enemmän kuin lain velvoittama määrä."
Oulu on jaettu kymmeneen tarkastusalueeseen, joista viimeiset saadaan tarkastettua vuonna 2009.
Suomessa maailman eniten varoittimia
Tilastojen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin viidestä kuuteentuhanteen rakennuspaloa. Tulipaloissa menehtyy joka vuosi keskimäärin sata ihmistä. Palovaroittimien lisääntymisen myötä kuolleiden määrä on lähtenyt laskuun.
"Varoittimet auttoivat viime vuonna yli kolmensadan ihmisen pelastautumista", Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Liisa Joutsi toteaa.
Pelastusalan Keskusjärjestössä ollaan tyytyväisiä tilanteeseen, mutta maltillisesti.
"Palokuolemat ovat vähentyneet tasaisesti palovaroittimen pakollisuuden ja yleistymisen myötä. On kuitenkin olemassa vaara, että ihmiset eivät huolla tarpeeksi varoittimiaan. On kulunut melkein kaksi vuotta siitä, kun palovaroittimet tulivat pakollisiksi. Nyt viimeistään niihin pitäisi vaihtaa patterit."
Suomi on Norjan ohella maailman ainoa maa, jossa varoitin on pakollinen. Norjassa tosin pakollisuuteen mentiin kymmenen vuotta Suomea ennen. Ruotsissa varoittimet ovat pakollisia vain uusissa rakennuksissa.
"Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on maailman eniten palovaroittimia. Tällä hetkellä todellinen prosentti on yli 95. Norjassa ollaan noin 90 prosentissa. Länsinaapurissamme peitto on noin 60 prosenttia", Joutsi sanoo.
Esimerkin vuoksi mainittakoon, että säntillisenä maana mainetta niittäneessä Saksassa vastaava prosentti on noin viisitoista.
