Palovaroittimien kunnossapidon laiminlyönti on sisäministeriön mukaan merkittävä tekijä viime vuosien palokuolemien määrän nousussa.
Palovaroittimet tulivat pakollisiksi vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen palokuolemien määrä oli parin vuoden ajan huomattavasti aiempaa alhaisempi. Nyt luvut ovat olleet jälleen korkeita, ja kuluva vuosi näyttää tähän mennessä varsin synkältä. Sisäministeriön pelastusosaston yli-insinöörin Jaana Rajakon mukaan palokuolemien tilastot korreloivat palovaroittimia koskevan lain voimaan astumisen kanssa selkeästi.
- Vuosituhannen vaihteessa lain nojalla hankittuihin varoittimiin on todennäköisesti useassa kodissa unohdettu vaihtaa patterit tai laite on tullut käyttöikänsä päähän, Rajakko sanoo ja huomauttaa, että epäilyllä ei ole tutkittua taustaa, vaan se on realistinen päätelmä.
Ajatusta tukee viimeisin pelastusasenteita selvittänyt tutkimus.TNS Gallupin viime vuonna tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että 94 prosentilla kotitalouksista on palohälytin mutta sitä huolletaan harvoin. Kuukausitarkistuksen palohälyttimelle teki vain 13 prosenttia suomalaisista. Vielä vuosituhannen vaihteessa 22 prosenttia vastanneista suoritti tarkistuksen kuukausittain.
Viime vuonna varoittimensa tarkisti harvemmin kuin kuukausittain puolet, ja loput vastanneista olivat vielä laiskempia.
Isoon asuntoon useampi varoitin
Tulipaloissa kuolee sisäministeriön mukaan noin 100 henkeä vuosittain. Menehtyvien määrä on tarkoitus pudottaa kolmannekseen nykyisestä. Palokuolemien ehkäisyssä tärkein, halvin ja tehokkain keino on palovaroitin, joka pelastaa vuosittain kymmeniä ihmisiä. Ministeriössä onkin valmisteilla palovaroittimien käyttöä tiukentava asetus.
- Syksyllä voimaanastuvassa palovaroitinasetuksessa tiukennetaan määräyksiä niin, että 60 neliömetriä kohti on asennettava yksi palovaroitin. Näin esimerkiksi 80 neliön alalle on sijoitettava kaksi varoitinta, Rajakko selventää.
Palotarkastuksia kohdennettava
Asuinrakennusten palotarkastuksia, joissa myös palovaroitin tarkastetaan, tehdään hyvin vähän. Valvontaa tekevät ja siitä päättävät pelastuslaitokset resurssiensa mukaan. Valtiontilintarkastajien viime vuoden lopussa ehdottama palovaroitinten valvonta tv-lupatarkastuksen tapaan ei Rajakon mielestä ole ratkaisu ongelmaan.
- Massa on niin iso, ettei sitä pystytä valvomaan eikä siihen ole tarvettakaan. Pelastusviranomaisen valtuuksien säätämisessä taas muulle viranomaiselle tulisi luultavasti juridisia ongelmia, Rajakko toteaa.
Ratkaisuksi on ministeriössä sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä pohdittu riskikartoitusta, jolla tarkastuksia pystyttäisiin kohdentamaan.
- Yli viiden asuinhuoneiston rakennuksessa on oltava pelastussuunnitelma. Jos suunnitelmassa huomioitaisiin asukkaiden toimintakyky, niin voitaisiin paremmin kartoittaa ongelmakohteet, joihin kohdentaa palotarkastuksia tai vaikka sijoittaa lisäsammutuslaitteistoa, Rajakko kertoo.