Kaikissa asunnoissa pakollisten palovaroittimien käyttöä halutaan tutkia pistokokein. Palovaroitinratsioita väläyttävät valtiontilintarkastajat, jotka murehtivat palokuolemien määrän kasvua uusimmassa tarkastuskertomuksessaan.
Tarkastajat arvioivat, että palovaroitinten kuntotarkastuksilla voitaisiin vähentää palokuolemia ja aineellisia vahinkoja.
Ajatuksena on, että palovaroittimia tutkittaisiin pistokokeilla ja tarkastuksista ilmoitettaisiin etukäteen samalla tavalla, kuin televisiomaksujen tarkastuksista tiedotetaan tällä hetkellä. Valtiontilintarkastajat ehdottavat, että tarkastuksia harkittaisiin, kunhan ensin on selvitetty, mikä merkitys palovaroittimilla on ollut palokuolemien ehkäisyssä.
Valtiontilintarkastajat luovuttivat vuosittaisen tarkastuskertomuksensa eduskunnan puhemiehelle Paavo Lipposelle (sd.) perjantaina.
Ehdotuksen taustalla on huoli palokuolemien määrän kasvusta. Pelastusalan keskusjärjestön tietojen mukaan Suomessa kuoli tulipaloissa viime vuonna 115 ihmistä. Vuonna 2000 kuolleita oli 80. Väestön määrään verrattuna Suomessa sattuu palokuolemia selvästi enemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa.
Palovaroittimet tulivat pakollisiksi kaikissa asunnoissa vuonna 2000, ja kyselytutkimuksen mukaan sellainen myös on lähes kaikilla. Viranomaisia huolettaa kuitenkin kyselytutkimuksen tieto, jonka mukaan vain 13 prosenttia tarkistaa varoittimensa toimivuuden kerran kuukaudessa.
Satamia liikaa
Valtiontilintarkastajat myötäilevät kertomuksessaan niiden näkemyksiä, joiden mielestä Suomessa on liikaa satamia. Satamat ovat yleensä kuntien, niiden omistamien yhtiöiden tai yksityisten yritysten omistuksessa, eikä valtio voi niitä lakkauttaa. Tarkastajat huomauttavat, että satamiin johtavien teiden ja rautateiden ylläpito maksaa valtiolle ja rahoille voisi olla järkevämpääkin käyttöä.
Yli 300-sivuisessa kertomuksessaan valtiontilintarkastajat oudoksuvat myös sitä, että maataloustukien valvonta maksaa jatkuvasti enemmän, vaikka maatilojen määrä vähenee. Tarkastajat myöntävät, että tukien käyttöä pitää valvoa, mutta valvonta pitää suhteuttaa maatalouden laajuuteen ja tukien käytössä tapahtuneisiin rikkeisiin.
Tätä suhteuttamista vaikeuttaa se, että suomalaisen valvonnan tilaa ei pystytä vertaamaan muiden EU-maiden tilanteeseen, koska asiaan liittyvät tiedot ovat kunkin EU-maan ja EU:n komission välisiä.
Valtiontilintarkastajien mielestä näitä asioita pitäisi voida käsitellä avoimesti EU:ssa. Vain sillä tavalla voitaisiin varmistua siitä, ovatko Suomessa käytetyt tukivalvonnan kriteerit kohtuullisia verrattuna muihin maihin.
Ei tilintarkastusta
Valtiontilintarkastajien tehtävänä on valvoa eduskunnan puolesta valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Valvonta keskittyy valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon sekä sellaisiin kysymyksiin, joiden saattaminen eduskunnan tietoon on perusteltua. Varsinaista tilintarkastustyötä valtiontilintarkastajat eivät tee.
Valtiontilintarkastajiksi eduskunta on nimennyt viisi kansanedustajaa. Heitä johtaa Virpa Puisto (sd.).