Pariskunta kuoli tulipalossa Levillä, kolme nuorta menehtyi liekkeihin Karjalohjalla, kaksi miestä ja nainen kuoli häkään Puolangalla. Uutiset viime viikkojen palokuolemista eivät valitettavasti jää noihin tapauksiin. Alkuvuoden tulipaloissa on kuollut jo 16 suomalaista. Jos vuosi etenee yhtä synkästi, palokuolemien määrä voi ylittää viime vuoden lukeman 118. Sekin oli korkein vuosiin.
Samaan aikaan kun liikennekuolemien määrää on Suomessa saatu tuntuvasti pudotetuksi, palokuolemien määrä sahaa ylös ja alas. Kymmenen viime vuoden käyrä osoittaa pikemminkin tapausten kasvua. Se on yllättävää siksikin, että palovaroitin on ollut pakollinen kaikissa kodeissa vuodesta 1999.
Kuolemiin johtaneilla tulipaloilla on erilaisia alkusyitä. Osa tapauksista on itsemurhia, pieni osa henkirikoksia. Ylivoimainen enemmistö palokuolemista on kuitenkin tapaturmia, jotka johtuvat huolimattomuudesta tai unohduksista. Asiantuntijoiden mukaan viina rumentaa näitäkin tilastoja. Syitä voi etsiä myös uusavuttomuudesta.
Viranomaismääräyksillä on tehoa vain tiettyyn rajaan asti. Pakollisesta palovaroittimesta on hyötyä vain, jos siinä on toimiva paristo. Loppu jää aina kansalaisten oman toiminnan ja vastuuntunnon varaan.
Valistustyöhön pitäisi kaikesta päätellen paneutua paljon nykyistä tarmokkaammin. Jos se ja uudet turvamääräykset ovat tehonneet liikennekuolemiin, mikseivät samat keinot tepsisi myös palokuolemiin?
Turvallisuustietoisuutta on mahdollista herätellä. Viime vuosien paloturvallisuusvalistus on ollut jokseenkin näkymätöntä. Toivottavasti tulipaloaalto havahduttaa uuteen kampanjointiin.