Oulu
Palotarkastuksia lyödään rankasti laimin eri puolilla Oulun lääniä. Tarkastuksia jää tekemättä sekä erityiskohteissa että asuinrakennuksissa.
Tuoreimman raportin mukaan vuonna 2002 kuntien määrittämien lakisääteisten erityiskohteiden palotarkastusprosentti oli 65, kun se vielä edellisenä vuonna oli 72. Viime vuonna erityiskohteista jäi tarkastamatta 1 240 kohdetta.
Asuinrakennusten tarkastusprosentti oli vielä huonompi: vuonna 2002 tarkastettiin vain 36 prosenttia kohteista. Määrä laski peräti 26 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.
Lakisääteisiä palotarkastuksia valvoo läänin tasolla lääninhallitus. Lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen Oulusta seuraa palotarkastustilastoja huolestuneena. Mäkäräisen mukaan sanktiokirjeitä kuntiin on singahdellut tiuhaa tahtia ja tilanteeseen vaaditaan parannuksia. Ymmärtämystäkin läänistä löytyy.
Resurssipulan lisäksi erityiskohteet ovat jääneet tarkastamatta alueelliseen pelastustoimeen valmistautumisen vuoksi. Suunnittelu- ja selvitystyö on vienyt voimavaroja, Mäkäräinen toteaa. Hän huomauttaa myös, että erityiskohteiden tarkastamatta jättäminen ei ole vain Oulun läänin ongelma, vaan maanlaajuinen.
Mäkäräinen kantaa huolta myös pelastustoimilain- ja asetuksen edellyttämistä turvallisuussuunnitelmista, joita tehtiin viime vuonna Oulun läänissä vain 41 prosenttia siitä määrästä mitä niitä olisi pitänyt tehdä. Osassa kunnista turvallisuussuunnitelmia ei viime vuonna tehty yhtään.
Puutteellisuudet lääninvalmiusjohtaja näkee selvänä turvallisuusriskinä. Mäkäräinen tietää, että joissain paikoin tulipaloja tutkittaessa on ilmennyt puutteita kohteen palotarkastuksissa, mutta puutteellisuuksien vaikutusta palon syttymiseen on vaikea osoittaa.
Suomessa on kuitenkin tapauksia, joissa vakuutusyhtiö on alentanut maksettuja korvauksia palotarkastuslaiminlyöntien vuoksi.
Oulu petrannut puutteitaan
Erityiskohteiden tarkastuksissa notkahdusta on tapahtunut erityisesti Oulun kaupungissa, joka läänin suurimpana laskee läänin keskiarvoa.
Oulussa syynä on ollut resurssipula, johon on haettu helpotusta palkkaamalla lisää henkilökuntaa palotarkastustehtäviin.
Johtavan palotarkastajan Tuomo Kukkosen mukaan tilanne on nyt hallinnassa. Palotarkastustyötä tekee kahdeksan ihmistä, joista neljä on palotarkastajia ja neljä päivätöissä kulkevia palomestareita.
Tänä vuonna tavoitteena on noin tuhannen tarkastuksen tekeminen, mitä Kukkonen pitää realistisena.
Pienissä kunnissa palotarkastukset kaatuvat pääosin palopäälliköiden syliin, jotka toimivat palotoimen yleismiehinä. Kun työsarka kattaa letkujen pesusta hallintobyrokratian pyörittämiseen, eivät kaikki tarkastukset satu välttämättä aina kohdilleen.
Ensi vuoden alussa alkava alueellinen pelastustoimi toivottavasti tuo juuri näihin tilanteisiin helpotusta. Ainakin itse odotan aluelaitosta kuin kuuta nousevaa, Haapaveden kaupungin palopäällikkö Tapio Saastamoinen sanoo.
Haapavedellä tilanne on siinä mielessä hyvä, että kaupungista löytyy palotarkastajan virka ja tarkastukset on Saastamoisen mukaan tehty pääasiassa ajallaan.
Aluelaitoksista Saastamoinen ei löydä kuin hyviä puolia. Tärkeimmäksi hän listaa asioiden järkiperäistämisen.
Kuntien omat vahvuudet haetaan ja niitä hyödynnetään alueellisesti. Esimerkiksi meillä ja Pulkkilassa on erityistuntemus turvesuopaloista, kun taas esimerkiksi Ylivieska hallitsee vaaralliset aineet, Saastamoinen selvittää.
Alueellinen pelastustoimi yksinkertaistaa myös erityistarkastuskohteiksi luokittelun. Nyt kunnat ovat saaneet itse määritellä, mikä on heidän mielestään erityiskohde.
Kohteiden luokittelussa on ollut melkein yhtä monta käytäntöä kuin on kuntiakin.