Oulu Pelastustoimi muuttuu vuodenvaihteessa 446 kunnallisesta pelastuslaitoksesta 22 pelastustoimialueeksi. Vuosia valmisteltu uudistus ei synnyttäjiensä mukaan vaikuta mitenkään käytännön toimintaan - ainakaan heikentävästi.
"Palokunta tulee palopaikalle uuden vuoden päivänä aivan yhtä varmasti ja nopeasti kuin se tuli uuden vuoden aattonakin", vakuutti sisäministeriön pelastusylijohtaja Pentti Partanen torstaina Oulussa.
Pelastustoimen uusi aluejako menee suurin piirtein maakuntajaon mukaan. Pohjois-Suomessa omat alueensa muodostavat Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset.
Alueellisella pelastustoimella pyritään tehostamaan käytännössä ennallaan pysyvien paloasemien toimintaa. Tähän saakka palopäällikön on täytynyt huolehtia pelastustoiminnan lisäksi kaikesta mahdollisesta byrokratiasta, jota toiminnan pyörittämiseen liittyy.
Ensi vuoden alusta lähtien palopäälliköt voivat keskittyä operatiivisen toiminnan kehittämiseen, koulutukseen ja muuhun vastaavaan. Kunnallisten pelastuslaitosten kaikki työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuteen alueelliseen organisaatioon.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen operatiivinen päällikkö Urpo Rounaja tähdentää, että vain kuntarajat poistuvat. Se auttaa lisäämään paloasemien yhteistyötä. Jos jossakin tapahtuu suuri onnettomuus, yhtenäiseltä alueelta on helppo saada kalustoa apuun.
Uusi aluejako helpottaa yhteistyötä koko valtakunnan mittakaavassa. Pentti Partanen vertaa, että on aivan erilaista keskustella 22 ihmisen kanssa kuin 450 ihmisen kanssa.
"Uudella mallilla pyritään entistä enemmän ennalta ehkäisevään työhön", hän sanoo.
Oulun seudun, Oulunkaaren seutukunnan ja Koillismaan kuntien pelastustoimialue kattaa 25 paloasemaa, joista neljä on vakinaisia, 17 puolivakinaisia ja viisi vapaaehtoisia palokuntia.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Keijo Rantanen kertoo, että kun aikaisemmin kunnat päättivät itse pelastustoimensa palvelutason, ensi vuonna siitä päättää kuntien päättäjistä koostuva pelastustoimialueen johtokunta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensi vuoden budjetti on 13,2 miljoonaa euroa, ja se on voittoa tavoittelematon Oulun kaupungin organisaatioon kuuluva liikelaitos.
Rantanen luettelee alueen erityispiirteiksi rajavartiolaitokset molemmin puolin, alttius öljyvahingoille ja Koillismaan voimakas matkailu sekä turvetuotanto. Ne antavat elementtejä turvallisuustoimen ennakkosuunnittelulle.
Alueuudistukseen liittyy yhteen hätäkeskukseen siirtyminen Oulun läänissä. Nykyiset Oulun hätäkeskus, Jokilaaksojen hätäkeskus Ylivieskassa ja Kainuun hätäkeskus yhdistyvät valtiolliseksi Oulun hätäkeskukseksi vuoden 2006 alussa. Oulun kaupunki on varautunut rakentamaan sille toimitalon, johon tulee noin 60-70 työntekijän kokoinen hätäkeskus vuokralle 30 vuoden sopimuksella.
Pelastustoimen alueellista uudistusta alettiin miettiä 1990-luvun lopulla, jolloin Paavo Lipposen toinen hallitus asetti työryhmän selvittämään, olisiko koko pelastustoimi syytä siirtää valtion hoteisiin.
Lopputulokseksi saatiin, että pelastustoimi tarvitsee nykyistä suurempia yksiköitä mutta ne on syytä pitää kuntien hallinnossa. Pentti Partanen sanoo, että parin viime vuoden aikana uudistukseen on uhrattu valtavasti työtä ja voimavaroja.
Joissakin kunnissa pelastustoimeen uhrattavat määrärahat vähenevät, joissakin kunnissa kasvavat uudistuksen takia. Partasen mukaan pelastustoimen todellisten budjettien selvittäminen oli vaikeaa, koska kustannuksille oli erilaisia laskentatapoja.
"Haukiputaalla yllätyttiin suurista menoista siksi, koska kunnalla ovat niin hyvät palvelut pelastustoimessa vakinaisine palokuntineen", sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen neuvottelukunnan puheenjohtaja Reijo Sallinen.