Kuinka moni jaksaa eläkeikään asti esimerkiksi palomiehen ammatissa, jossa työ rasittaa kehoa?
Pian 58 vuotta täyttävä palomies Ilpo Ranta-Eskola epäilee kuusikymppisten jaksamista pelastustehtävissä.
"Samaa olen kuullut myös esimiestasolta, joka jo nyt huokailee, miten tulevaisuudessa ikämiesten kanssa pärjätään."
Ranta-Eskola työskentelee palomiehenä Kempeleessä. Hän pääsee henkilökohtaiselle eläkkeelle jo 59,5 vuoden iässä. Nuoremmat palomiehet joutuvat odottamaan 65 ikävuoteen. "Se on naurettavaa, ehkä yksi tai kaksi jaksaa siihen asti", toteaa Ranta-Eskola.
Työstä tulee pakkopullaa
Ranta-Eskolaa työelämä ei enää vedä. "Kyllähän tämä jo sellaista pakkopullaa on. En ole enää kunnossa ja on selkävaivojakin. Myös lihaskunto tökkii. Painavia nosteltavia ei saisi olla, mutta pakostakin niitä tulee eteen."
25 kilon savusukelluspuvun Ranta-Eskola pukee päälleen vain pakottavissa tilanteissa. Savusukeltaminen jää nuorempien hommaksi.
"64-vuotiaasta savusukellustehtävää suorittavasta pelastajasta tulee äkkiä pelastettava".
Ikääntyneet palomiehet siirretään usein raskaimmista tehtävistä kevyempiin. Ranta-Eskola tekee tällä hetkellä kevyempiä kuskin ja konemiehen hommia. Hän hoitaa pumppuja ja generaattoreita palopaikalla.
Palomiehen on tärkeää huolehtia fyysisestä kunnostaan koko työuran ajan.
"Tässä ammatissa pitää lenkkeillä ja jaksaa pitää itsensä kunnossa. Pitää tehdä, mitä pystyy. Enempää en voi".
Työ haastaa
Kuusikymppisellä Martti Lepojärvellä on eläkeikään vielä neljä vuotta. Oysissa sydänkirurgian ylilääkärin työ on haastavaa. Paperitöiden ja hallinnollisen johtamisen lisäksi Lepojärvi tekee sydänleikkauksia saman määrän kuin työtoverinsa.
Lepojärvi edustaa ammattiluokkaa, jossa jaksetaan paukuttaa työelämässä yli 65-vuotiaaksi. Muutamat jatkavat vielä 68-vuotiaaksi ja työnantajan suosituksesta töitä voi tehdä 70-vuotiaaksi.
"Kirurgi on huippuiässä 45-vuotiaana. Sen jälkeen fyysinen suoritus heikkenee. Elämänkokemus korvaa kuitenkin fyysisen puolen heikkenemistä."
Moni siirtyy myös eläkkeelle, mutta tekee säännöllisesti keikkoja sairaaloissa, joissa on pula tietyn alan erikoislääkäreistä tai lähtevät jäähdyttelemään yksityisvastaanotoille.
"Sydänkirurgia on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Huomaan, että väsyn helpommin pitkiä leikkauksia tehdessäni kuin nuorempana. Kymmenen tunnin työvuoron jälkeen olo on aika väsynyt."
Eläköitymistään Lepojärvi tuntuu miettineen paljon. "Jos jatkaisin yli 68-vuotiaaksi, se täytyisi tehdä sillä edellytyksellä, että voisin johtaa osaajaorganisaatiota ja pysyä ajan hermolla."
"Kehityksen jarruna en haluaisi olla."
Miksi juuri ylilääkärit jaksavat pitkään työelämässä? Lepojärvi uskoo, että yhtenä syynä se, että lääkärin työhön hakeutuvat ihmiset , jotka ovat hyvin sitoutuneita työhönsä.
"He haluavat pitää itsensä myös henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa."
Ikä on tuonut myös uutta perspektiiviä. Lepojärvi tietää, että iän karttuessa ei itse tarvitse osata kaikkea. "Täytyy olla näkemys, mikä on tärkeää ja löytää asioille oikeat tekijät.
Lepojärven työssä ei helpompia tehtäviä siirretä ikääntyneille. "Sydänleikkaukseni ovat edelleen niitä kaikkein haasteellisempia ja ikävimpiä."
Eläkkeelle pääsyä Lepojärvi odottaa mukavana asiana. Eläkeikä tulee täyteen 64-vuotiaana. "Ei ole mahdotonta, että tekisin tätä työtä vielä senkin jälkeen".
Iäkäs työntekijä, etenkin sydänkirurgi voi olla myös turvallisuusriski. "Hankalaa on se, että kirurgi ei itse näe, koska hän on turvallisuusriski."
Hänen mielestään on myös tärkeää nauttia lapsenlapsista ja kaikista eläkeajan mukavuuksista. "Toivottavasti en ole 64-vuotiaana mennyt niin seniiliksi, että kuvittelen olevani korvaamaton."