Oulu
Pienten kuntien palolaitokset kärsivät kroonista pelastusmiehistöpulaa. Erityisen suurta vajausta koetaan päivälähdöissä, jolloin vapaaehtoiset ovat hoitamassa palkallista virkaansa. Yritykset eivät suhtaudu suopeasti työaikana tapahtuviin sammutustöihin, vaan vaativat henkilöstöltä täyttä työpanosta.
Kunnat myöntävät, ettei pelastustehtävistä selvittäisi ilman vapaaehtoispalokunnan ja puolivakinaisen palokunnan apua. Usein pelastustehtäviin joudutaan silti lähtemään pienemmällä miehistöllä, kuin mitä ohjeet edellyttävät.
"On tehtäviä, missä turvallisuussyistä vaaditaan tietty määrä miehistöä. Esimerkiksi rakennuspaloissa savusukelluspelastustehtävässä on pakko olla useampia", Haapaveden palopäällikkö Tapio Saastamoinen toteaa.
Saastamoisen mukaan sammutustyötä johtavan on arvioitava, milloin pelastustyö on liian vaarallista.
"Ensimmäinen tehtävä on kuitenkin pelastaa ihmishenkiä, vaikka palomies olisi yksinkin. Siksi ohjeita joudutaan rikkomaankin", Saastamoinen kertoo.
Vaikka Haapaveden pelastuslaitoksella on monia ympäristökuntia parempi tilanne, Saastamoisen mukaan lähes jokaiseen hälytykseen lähdetään alimiehityksellä. Haapavedellä on neljä vakinaista ja lähes 30 vapaaehtoista palomiestä.
"Keskimäärin hälytystä kohden saadaan kokoon vain 7-9 miestä", Saastamoinen kertoo. Usein tämä riittää, mutta esimerkiksi savusukellusta vaativissa paloissa miehiä pitäisi ohjeiden mukaan olla enemmän.
Työttömistä palo-
miehistä apu?
Pienissä kunnissa, kuten Piippolassa, ei ole lainkaan omaa palokuntaa. Naapurikunta Pulkkila huolehtii sen pelastustöistä. Pienistä kunnista onkin lähes mahdotonta löytää tarpeeksi vapaaehtoisia palokuntalaisia.
Saastamoinen purkaisi henkilöstöongelmaa työttömien palomiesten avulla. Näille tulisi taata pätkätyömahdollisuus ilman, että työttömyyskorvaus keskeytyisi.
"Monet työttömäksi jääneet pelastustyöntekijät olisivat valmiita toimimaan vapaaehtoisestikin. Tällöin umpikujaksi muodostuu työturvallisuus ja vakuutusseikat." Saastamoinen toteaa.
Asiasta on tehty eduskuntakyselyjä ilman tulosta.
Kesällä ja juhla-
pyhinä suuret riskit
Saastamoisen mukaan pienistä kunnista löytyy useita tapauksia, jolloin miehistövajaus on aiheuttanut vaaratilanteita pelastustilanteissa. Pahinta aikaa ovat juhlapyhät ja kesä.
Kesällä vakinaisia työntekijöitä on lomalla ja koulutuksen saaneita lomittajia on vaikea saada.
Vihannin paloasemalla kahden vakinaisen työntekijän tilalla on kaksi epäpätevää sijaista. Toisella ei ole alan koulutusta lainkaan, toinen on ollut pitkään palokunnassa puolivakituisena ja on saanut samalla Vihannin palolaitoksen antamaa koulutusta.
Vihannin palopäällikkö Eero Hiltunen kertoo, että sama ongelma vaivaa joka kesä. Pienille paikkakunnille ei saa ammattitaitoista väkeä.
"Paloasema hoidetaan kesäisin pitkään palokuntatoiminnassa olleiden tuuraajien avulla", Hiltunen paljastaa.
Pelastustoimea johtamaan vaaditaan yksikönjohtajakurssin käynyt henkilö. Myös Hiltunen korostaa suurimman ongelman olevan päivälähtövahvuudessa.
Erityisen kiperä tilanne kuntien osalta voi Haapaveden palopäällikkö Saastamoisen mukaan olla esimerkiksi hoitolaitoksen pelastustyö. Tällöin kyseessä on suuri määrä liikuntakyvyttömiä pelastettavia.
Hoitolaitosten henkilökuntaa onkin pyritty kouluttamaan omatoimiseen suojeluun ja toimintaan hätätilanteessa.