Oulu Kun palokunta ajaa hälytysajoa, on tärkeää, että kuski vie autoa, eikä päinvastoin. Liukkailla raskaalla kalustolla liikkuminen vaatii taitoa, jotta pelastuskohteeseen ehditään ajoissa ja ilman haavereita. Oulun palolaitos harjoittelee talviajoa lentokentän entiselle sivukiitotielle tehdyllä harjoitteluradalla.
Oppia annetaan myös maasto- ja moottorikelkka-ajossa.
Palomestari Pekka Hemmilä korostaa, että on tärkeää harjoitella liukkaalla ajoa omilla työvälineillä.
"Harjoittelu tähtää siihen, että hälytysajon turvallisuus kohentuu", Hemmilä painottaa.
Vaikka olosuhteet avaralla harjoitusalueella ovat otolliset kunnon kurvailuun, se ei ole homman tarkoitus. Hemmilän mukaan tärkeintä on oppia tuntemaan raskaan ajoneuvon käyttäytyminen kun on liukasta ja nopeutta kymmenen kilometriä tunnissa tavanomaista enemmän. Kaupungissa paloautot ajavat ruuhkattomaan aikaan hälytysajossa 45-155 kilometrin tuntinopeutta, ruuhka-aikaan hitaammin.
"Ei ole tarkoitus opetella kylki edellä kaahaamista, vaan harjoittelemme väistöliikkeitä ja mittaamme paloautojen pysähtymismatkoja jäisellä tiellä."
Harjoittelussa painotetaan myös asennepuolta.
"Asennemuokkaukseen on aina aihetta. Kelit pitää aina muistaa huomioida", Hemmilä sanoo.
Hyvä syy ajo-oppiin etenkin nuorten palomiesten kohdalla on ajokoulutuksen rajallisuus pelastusopistossa. Sitä annetaan nykyisellään noin 30 tuntia puolentoista vuoden koulutuksen aikana. Kun palomiehet astuvat työelämään entistä nuorempina, kokemusta ei ole ehtinyt kertyä riittävästi muustakaan ajosta.
Ajoharjoittelussa on kyse on myös työsuojelusta ja -turvallisuudesta.
Kalusto laadukasta
Palolaitoksen ajokalusto on liukkaaseen keliin hyvin varusteltua. Autoissa on luistonestojärjestelmä, lukkiutumattomat jarrut ja automaattivaihteet, jotta kuljettajalla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset muun liikenteen seuraamiseen.
Hemmilä laskee osin aktiivisen ajoharjoittelun ansioksi sen, ettei palolaitokselle ole juuri onnettomuuksia sattunut.
Hälytysajoja ajavat periaatteessa kaikki palomiehet kuitenkin niin, että puomitikasauton kuskit ovat tehtävään erikoistuneita. Tikasauton kuljettajat saavat 80 tunnin koulutuksen tehtävään ennen kuin pääsevät kuskaamaan autoa hälytysajossa.
Hemmilän mukaan vaikeimmat ajettavat palokunnan autoista ovat juuri 32 tonninen puomitikasauto ja 26 tonnin säiliöauto.
"Sellainen massa voi lähteä viemään liukkaalla pahasti, jos homma ei ole hallussa", Hemmilä huomauttaa.
Yli 30 vuotta paloautoja ajanut palomies Jorma Laitinen pitää jokavuotista harjoittelua tärkeänä.
"Liukkaalla ajoa pitää kerrata. Syksyllä kun liukkaat tulevat, se on aina uusi elementti. Harjoitteluhan se mestarin tekee", Laitinen hoksauttaa.
Hän ei usko, että yhdelläkään palomiehellä olisi motivaatio-ongelmia liukkaalla harjoittelun suhteen.