Oulun palomiesyhdistyksen mukaan Oulussa ei toteudu sukeltamista vaativien hälytystehtävien ympärivuorokautinen valmius.
"Me kärsimme täällä resurssiongelmasta. Tämän vuoksi voi olla mahdollista, ettemme pysty ylläpitämään vesisukeltamista varten vaadittavaa valmiustasoa", kertoo palomies, työsuojeluvaltuutettu Pasi Mänty.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksessa on ollut vesisukellusvalmius jo 50 vuotta. Nykyään vuorokauden ympäri hälytysvalmiudessa oleva vesisukellus perustuu palomiesten vapaaehtoisuuteen.
Ministeriön pelastussukellustyöryhmän tekemän pelastussukellusohjeen mukaan pelastuslaitoksilla, jotka ylläpitävät välitöntä sukellusvalmiutta täytyy lähtövalmiudessa olla yksikön esimies, kaksi ykköstason vesisukeltajaa ja sukellusavustaja.
Pelastuslaitoksella on jatkuva pintapelastusvalmius.
"Jos tulee pelastustilanteessa tapaus, että täytyy mennä veden alle, ei riitä, että työvuorossa on yksi vesisukeltaja. Jotta työ olisi turvallista, täytyisi siinä olla koko vesisukellusvalmiuteen tarvittava pelastusyksikkö", Mänty jatkaa.
Toimintaa ei olla ajamassa alas
Pelastuspäällikkö Mika Haverinen myöntää, että sukellusvalmius ei toteudu 100-prosenttisesti.
"Vesisukellustoiminta ja siihen kouluttautuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Emme ole ajamassa sitä millään tavalla alas, mutta ei sitä myöskään olla pitämässä väkivalloin pystyssä", Haverinen sanoo.
Haverisen mukaan pelastuslaitoksella on johtokunnan tekemä palvelutasopäätös, jossa on todettu, että vesisukellustoimintaa harjoitetaan ja sitä pyritään ylläpitämään.
"Pyritään ylläpitämään tarkoittaa sitä, että jos jossain on vajetta, pyrimme muuttamaan ja järjestelemään työvuoroja siten, että toiminta olisi mahdollisimman aukotonta. Ei kuitenkaan niin, että aukoton valmius pidetään yllä ylityöperusteisesti", Haverinen kertoo.
Yksikin pelastettu on kustannusten arvoinen
Oulun palolaitoksella on 30 palomiestä, joilla on vesisukeltajan pätevyys.
"Jos uhri on pinnalla ja painuu veden alle, ollaan hankalan tilanteen edessä. Se ei saa jäädä sukeltajan ja esimiehen vastuulle mennäänkö pinnan alle", Mänty sanoo.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella vuosina 2006-2009 tehdyn vesipelastustoiminnan vaikuttavuutta tarkkailevan arvioinnin mukaan alueella on ollut tarkkailujakson aikana 100 tehtävää, joissa vesi on ollut jollakin tavalla mukana.
Varsinaisia veden varasta pelastamisia tai pelastussukelluksia oli 77. Tuona aikana on sukeltamalla pelastettuja, elvytettyjä ja hoitoon toimitettuja ollut yksi.
"Toki on ollut muitakin sukellustehtäviä. Vajaan neljän vuoden otannalla voidaan todeta, että vesisukellustoiminnan vaikuttavuus ihmishenkien pelastamiseen on varsin pieni, mutta on aina muistettava, että hukuksissa olevan välitön etsintä on uhrin omaisille ja läheisille tärkeää myös tapahtumasta toipumisen kannalta", Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas sanoo.
"Toki jos yksikin saadaan vajaassa viidessä vuodessa pelastettua on se hintansa haukkunut, mutta kun taloudelliset resurssit ovat mitä ovat, ja pitää miettiä mihin panostetaan ja mihin ei, niin tulee vastaan se, millä tasolla toimintaa suoritetaan. Kun sitä on vaikea ylläpitää, eikä se ole lakisääteinen, vaikkakin pelastustoimen perinteinen tehtävä, täytyy miettiä onko tätä tarpeen siinä muodossa suorittaa kun sitä on perinteisesti tehty", Honkakunnas pohtii.