Kuiva kesä on lisännyt maastopalojen havaitsemiseksi lennettävien tähystyslentojen määrää. Esimerkiksi Itä-Suomen läänin alueella palolentoja oli heinäkuun loppuun mennessä palplentoja on tehty enemmän kuin keskimääräisenä kesänä yhteensä.
Itä-Suomen lääninhallituksen pelastustarkastaja Seppo Pirskasen mukaan yhden palon havaitsemista kohden on tarvittu keskimäärin 22 palolentotuntia. Yhden palon havaitsemisen kustannuksiksi tulee 4 200 euroa.
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Taito Vainio arvioi palolennot erittäin hyödyllisiksi. Niiden aloittamisen jälkeen metsäpalojen pinta-alat ovat pienentyneet merkittävästi.
- Tarkastelemme asiaa metsänomistajan näkökulmasta, ja totta kai vaikkapa sadan hehtaarin metsäpalo on taloudellisesti hirvittävä vahinko metsänomistajalle.
Vainio huomauttaa, että pinta-alaltaan laajat metsäpalot eivät useinkaan ole huono asia metsäammattilaisen näkökulmasta. Metsän palaminen on joidenkin eliölajien kehittymiselle ja säilymiselle tarpeellista. Pelastusosaston kanta kuitenkin on, että hallitsemattomat metsäpalot tulee pitää mahdollisimman pieninä. Metsänhoitotoimenpiteenä kulotus käy laatuun ainoastaan hallittuna ja suunniteltuna .
Metsäpalovaroitus rajana
Palovalvontalennot lennetään, kun metsäpaloindeksi nousee neljään. Raja on sama, jonka ylittyessä annetaan metsäpalovaroitus.
Palovalvontalentojen käytännön toteutuksesta huolehtivat tavallisesti harrastajat paikallisista ilmailuyhdistyksistä, mutta joukossa on myös joitakin ilmailualan yrityksiä. Lääninhallitukset valitsevat palveluntuottajat tarjouskilpailun perusteella.
Palolentoreitti 5:n lennoista huolehtivan Konekorhonen Oy:n vastaava johtaja Kari Katainen sanoo, että palolentotoiminta antaa lentäjille mahdollisuuden pitää lentotuntumaa yllä ja korjaa yrityksen koneiden käyttöastelukuja.
- Taloudellista merkitystä sillä ei juuri ole.
Huolimattomuus palojen syynä
Palolentojen kustannuksiin varataan Suomessa vuosittain alustavasti 285 000 euroa. Pelastusylitarkastaja Vainion mukaan lääninhallituksilta ei vielä ole tullut lisähakemuksia tälle vuodelle. Tarvittaessa lisäraha myönnetään, jotta lentoja voidaan lentää metsäpaloindeksin vaatima määrä.
Pelastustarkastaja Pirskanen kertoo, että valvontalennoista on katsottu olevan hyötyä paitsi palojen havaitsemisessa myös niiden ehkäisyssä. Tieto lentävistä tarkkailijoista metsäpalovaroituksen aikaan saa kansalaiset vartioimaan tulta huolellisemmin.
- Lentäjät ovat kertoneet esimerkiksi tapauksen, jossa kesämökin pihassa oli poltettu risukasaa. Kun lentokone pyrähti paikalle, oli alettu heti järvestä kantamaan vettä. Siinä vaiheessa herättiin, että taisi ollakin luvaton homma, Pirskanen kertoo.
Pirskanen ja Vainio muistuttavat molemmat, että valtaosa maastopaloista on ihmisten aiheuttamia.
- Huolimattomuutta on aivan liikaa. Metsään tehdään nuotioita, vaikka on metsäpalovaroitus, Pirskanen moittii.