Palolennoilla etsitään mahdollisia maastopaloja. Tänä kesänä palolentoja on tehty aiempaa enemmän, mutta viime vuoden kuivuuteen ei onneksi ylletä.
Suomen maasto on kuivaa, ja metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta.
Metsä- ja maastopalojen havaitsemisessa viranomaisia auttavat palolennot.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja -varautuminen vastuualueen johtaja Pasi Ryynänen kertoo, että tänä vuonna koko maassa oli maanantaihin mennessä lennetty 451 palolentoa. Niistä reilu 60 lennettiin Pohjois-Pohjanmaalla, lähinnä Jokilaaksojen ja Oulun pohjoispuolen alueella.
– Tällä hetkellä lennetään melkein kaikilla reiteillä. Joillain lennetään jopa kaksi kertaa päivässä, Ryynänen kertoo.
Oulun ja Jokilaaksojen lennoista lähes kolme neljästä on lennetty heinäkuun aikana.
Reittiä lentävät oululaisen ilmailuyhdistyksen Tervalentäjien vapaaehtoiset lentäjät ja tähystäjät.
Yksi heistä on Markku Räisänen, joka otti keskiviikkona kyytiinsä myös Kalevan toimittajan ja kuvaajan.
Ennen palolentoja lentäjä ja tähystäjä tarkistavat ensin Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksin. Indeksin noustessa hälyttävän korkealle, reitti lennetään kahdesti päivässä, kuten tällä viikolla Oulun alueella on tehty.
Juuri länsirannikolla Oulun molemmin puolin oli keskiviikkona indeksin mukaan Suomen kuivinta.
Valtakunnallisesti joka neljännellä lennolla havaitaan palo.
Tiistaina Lapissa sattui kolme maastopaloa, jotka kaikki havaittiin palolentojen avulla.
– Tiistain lennolla havaitsimme tähystäjän kanssa Simon Lumiaavalla turvetuotantoalueella syttyneen aumapalon, Räisänen kertoo.
Palolennot lennetään yleensä 600–900 metrin korkeudessa. Näkyvyys voi parhaimpina päivinä olla jopa 100 kilometriä suuntiinsa.
Keskiviikon pilviselläkin säällä näkyvyys oli noin 50 kilometriä, ja lentokoneen lentämä maanopeus, 200 kilometriä tunnissa, tuntui yläilmoissa matelulta, kun kaukana alhaalla näkyvät maisemat vaihtuivat hitaasti.
Räisänen kertoo, että yläilmoista havaitaan myös vääriä hälytyksiä.
– Lentäessä näkyy paljon esimerkiksi kivimurskaamisesta syntyvää pölyä. Täytyy oppia erottamaan savu pölystä.
Tänä vuonna palolennot ovat Pasi Ryynäsen mukaan aloitettu poikkeuksellisen aikaisin – jo huhtikuussa.
– Viime kesä oli vilkas ja tänä kesänäkin on aiempaa vilkkaampaa. Sääennustekaan ei lupaa hyvää vaikka kylmää tulee niin sadetta ei näytä olevan luvassa.
Maastopalo voi syttyä luonnollisesti salamaniskusta, mutta myös esimerkiksi nuotiosta, tupakantumpeista tai koneista.
– Maastopalojen suurin aiheuttaja on ihminen, Ryynänen summaa.
Lennoista maksetaan minuuttitaksa palveluntuottajille, jotka ovat lähes kaikki lentopelastusseuran jäsenyhdistyksiä.
Ryynäsen mukaan yksi lento maksaa hieman alle tuhat euroa. Budjetti paukkuu kuivina vuosina.
– Tänä vuonna sisäministeriöltä saatu määräraha on 500 tuhatta euroa, joka menee rikki lähipäivinä, Ryynänen kertoo.
Viime vuoden kovan kuivuuden vuoksi palolentoihin kului Ryynäsen mukaan 1,3 miljoonaa euroa.
Dronet apuna sammutustyössä
Tällä hetkellä droneja ei voida käyttää mahdollisten palojen etsimiseen niiden lyhyen kantokyvyn ja matalan lentokorkeuden vuoksi. Sen sijaan ne auttavat pelastushenkilöstöjä, jotka sammuttavat ja paikantavat jo havaittua paloa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos sai tänä keväänä käyttöönsä kolme RPAS-laitetta eli dronea. Kuusamon aseman palomestari Ville Määttä kertoo, että drone toimii erityisesti tilanteissa, joissa vaaditaan nopeutta tai joihin ihmisen olisi vaarallista mennä.
– Dronella ensitiedustelu voidaan tehdä nopeasti. Nähdään, mikä palaa ja missä suunnassa. Tarvittaessa voidaan katsoa, missä on vedenottopaikat ja kulkuyhteydet. Dronella voi myös jatkuvasti seurata tilanteen kehittymistä.
– Aiemmin jos on haluttu ilmakuvaa, on tarvittu paikalle lentokone tai helikopteri.
Toistaiseksi droneen on jouduttu turvautumaan vain kerran.
Lapin pelastuslaitoksella Kemi–Tornion alueella on ollut nyt vuoden ajan kalustossaan yksi drone, jonka käyttökokemuksiin laitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela on ollut tyytyväinen.
Tarkoitus on hankkia lisää droneja tulevaisuudessa.
–Tiukassa tilanteessa saadaan poliisilta virka-apua. Heillä on useampia droneja.
Lapissa dronea on käytetty apuna juuri metsä- ja maastopalojen sammuttamistöissä. Lisäksi dronea voidaan käyttää apuna etsintöissä, lento-onnettomuuksissa ja muissa tiedustelutehtävissä.
– Kyseessä on koko ajan kehittyvä ala, jossa mekin pyrimme olemaan mukana.