Pa­lo­lai­tok­sen punt­ti­sa­lis­sa pa­la­taan voi­manos­ton juu­ril­le

Palomiehinä työskentelevät Tomi Muhonen ja Mikko Ronkainen antavat raudalle kyytiä

Klassisessa voimannostossa myös korvienvälillä on suuri merkitys. Penkillä Tomi Muhonen ja taustalla Mikko Ronkainen.
Klassisessa voimannostossa myös korvienvälillä on suuri merkitys. Penkillä Tomi Muhonen ja taustalla Mikko Ronkainen.
Kuva: Joel Karppanen

Helteinen kesäsää ajaa monet urheilijat ulos koloistaan, mutta palolaitoksen punttisalin hämärästä kuuluu ähinää. Siviiliammatiltaan palomiehinä toimivat voimanostajat Tomi Muhonen ja Mikko Ronkainen nostavat rautaa lähes päivittäin, oli keli sitten mikä hyvänsä.

”Vähän tukalaahan tuo on kuumalla kelillä reenata, mutta eipä sitä pysty salilta poiskaan olemaan”, Muhonen tuumaa.

Myös Ronkaiselle punttiharjoituksen väliin jättäminen näyttää olevan mahdottomuus. Edes paketissa oleva jalka ei estä miestä treenaamasta yläkroppaansa.

Eikä kyse ole mistään hetken hairahduksesta, sillä voimanostokärpäsen ensipuraisusta on aikaa jo kymmenisen vuotta.

Edelleen miehiä lajissa viehättää raudan tarjoama suora palaute – kilot tangossa eivät valehtele.

Klassinen voimannosto
keskiössä


Parin viime vuoden aikana Oulun Power Teamin kaksikko on keskittynyt klassiseen voimanostoon. Myös raw-voimanostona tunnettu laji lienee suurelle yleisölle tuttu lähinnä netissä kiertäneestä voimanostaja Jouni Törmän Youtube-videosta, jossa 340 kilon maastavetoa vauhdittaa Törmän taustajoukkojen räävikäs kommentointi.

”Siitä videosta ainakin huomaa kuinka suuri merkitys on treenikavereilla”, Ronkainen hymyilee.

Varustekeskeiseen, ”normaaliin” voimanostoon verrattuna klassisessa voimanostossa palataan takaisin lajin juurille. Klassisessa versiossa sallittuja ovat vain rannesiteet, painonnostovyö ja neopreeniset polvituet.

”Normaalissa voimanostossa varustekehitys on monen mielestä mennyt jo liian pitkälle. Penkkipaitojen ja muiden varusteiden avulla parhaimmat pystyvät nostamaan jopa 200 kiloa paremman yhteistuloksen kuin ilman”, Muhonen kuvailee.

Voimailuharrastajien parissa kilpailulajina vielä nuori klassinen voimanosto onkin kasvattanut suosiotaan räjähdysmäisesti.

”Ainakin Suomessa klassinen voimanosto on kauttaaltaan suositumpi. Tämän vuoden normaalin voimanoston SM-kisoissa omassa painoluokassani oli kolme osallistujaa, kun klassisen puolella niitä oli neljätoista”, Ronkainen avaa lajienvälistä suosiota.

Lajilla vahva noste

Klassisen voimanoston vahva nousu kilpailulajina selittynee osittain myös sillä, että lajia pyritään ajamaan vahvasti mukaan olympialaisiin.

MM-tasolla klassisen voimanoston nimissä on mitelty nyt kahdesti. Kesäkuussa Venäjän Suzdalissa oululaiset Suomen ennätysmiehet nappasivat kumpainenkin pistesijat, kun Muhonen oli alle 105-kiloisissa neljäs ja Ronkainen alle 93-kiloisissa viides.

Menestyksennälkä ei ole kuitenkaan laantunut, päinvastoin. Ensi vuonna kaksikko tähtää mitalisakkiin.

”MM-kisoissa näki, ettei maailman kärki ole enää niin kaukana”, Muhonen kertoo.

Pidemmän aikavälin tavoitteena muskelimiesten silmissä siintää kahden vuoden päästä Kankaanpäässä käytävät lajin kotikisat.

Kiitosta palomieskaksikko haluaa jakaa työkavereilleen, jotka ovat tarvittaessa vaihtaneet työvuoroja voimanostajien kilpailukalenterille suotuisaksi.

”Tähän lajiin tämä työ sopii todella hyvin, sillä rautaa saa nostella myös työajan puitteissa. Ja onhan harrastuksesta myös selkeää apua esimerkiksi pelastustilanteissa”, Muhonen tuumii.

”Ei palomiehellä ainakaan liikaa voi voimaa olla.”

Lue myös juttu lajin liioitellusta doping-leimasta.

Ilmoita asiavirheestä