Pelastusopiston erikoistutkija Esa Kokki pitää hurjana, mutta ei periaatteessa mahdottomana sisäasianministeriön kunnianhimoista tavoitetta puolittaa palokuolemien määrä vuoteen 2015 mennessä. Ilman selkeitä toimenpiteitä tavoitteeseen ei kuitenkaan päästä.
Kokki ottaa esimerkin Kanadan Vancouverista, jossa palokuolemien määrä romahti automaattisten sammutusjärjestelmien eli sprinklereiden asentamisella asuinrakennuksiin. Samalla vähenivät omaisuusvahingot ja palomiesten loukkaantumiset.
Sprinkler-järjestelmien pakollisuudesta on keskustelu Suomessakin, mutta ainakaan toistaiseksi poliittista tahtoa lain laatimiseen ei ole löytynyt.
"Ilman muuta sprinklereiden asentaminen vähentäisi palokuolemia meilläkin. Tällä hetkellä automaattisia sammutusjärjestelmiä ei ole edes kaikissa vanhustentaloissa, vaikka asukkaiden liikkumis- ja reagointikyky on heikentynyt", Esa Kokki pahoittelee.
Uusia suosituksia on tulossa
Suomi on palokuolemien kärkimaita. Suurten ikäluokkien vanhetessa palokuolemien määrän uskotaan edelleen kasvavan. Erikoistutkija Esa Kokin mukaan viimeistään nyt on ehdottoman tärkeää etsiä keinoja palokuolemien hillintään.
Pelastuslaitosten palontutkijat ovat tutkineet yhteistyössä poliisin kanssa vuosina 2007--2008 sattuneita vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneita tulipaloja. Tutkimusaineiston analysointi on parhaillaan meneillään pelastusopistossa. Tutkimustulokset julkistetaan maaliskuussa.
"On selvää, että uusia suosituksia paloturvallisuuden lisäämiseksi tullaan antamaan. Yksi on automaattisten sammutuslaitteistojen asentamisen pakollisuus riskikohteisiin. Lisäksi Suomi voisi ottaa mallia joistakin teknisistä ratkaisuista Euroopasta tai maailmalta. Sellaisista, joita ei vielä Suomen rakennusmääräyksissä ole otettu huomioon", Kokki ennakoi tutkimustulosten yhteenvetoa.
Suomi on harvaan asuttu maa, mikä heijastuu suoraan Suomen synkkiin palokuolleisuustilastoihin. Harvaan asutulla alueella on kymmenkertainen palokuoleman riski taajaan asuttuun alueeseen verrattuna.
"Tulipaloissa kuolleet ovat usein olleet palotilanteessa yksin. Hälytyksen on tehnyt sivullinen ja palokunnan saapuessa paikalle pelastusviranomaisilla ei ole ollut enää paljon tehtävissä. Pelastusviranomaisten toiminnan tehostamisella ei siis voida pelastaa ihmisiä palokuolemilta, vaan keinot on löydyttävä muualta", erikoistutkija Esa Kokki huomauttaa.
Vuoden 2007 palokuolematilaston mukaan palokuoleman riski oli miehillä suurempi kuin naisilla. Miehistä suurimmassa riskissä olivat 60--69-vuotiaat ja naisista 80--89-vuotiaat. Niin mies- kuin naisuhreista suurin osa oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Siviilisäädyissä suurin palokuoleman riski oli eronneilla.
Tupakointi yleisin syttymissyy
Pitkän aikavälin tilastot osoittavat, että kuolemaan johtavan tulipalon yleisin syttymissyy on tupakointi. Riskin pienentämiseksi Suomessa saa reilun vuoden päästä myydä vain itsestään sammuvia savukkeita.
Uusissa savukkeissa olevat palokatkot sammuttavat savukkeen, kun sitä ei imetä. Uudet paloturvallisuusvaatimukset savukkeille tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2010.
Jo tänä vuonna asuinrakennusten paloturvallisuutta on lisätty vaatimalla uusiin asuinrakennuksiin pakolliseksi sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Uudistuksella halutaan taata varoittimien toimintakunto tositilanteessa.