Palokuntatyö kiinnostaa nuoria. Pienissä kunnissa kaikkia halukkaita ei voida ottaa mukaan toimintaan, koska resurssit eivät riitä.
Monipuolinen toiminta vetää mukaansa tasaisesti niin poikia kuin tyttöjäkin. Ongelmana varsinkin syrjäisissä kunnissa on se, että vetäjistä on pulaa, kun nuoret joutuvat opiskelun takia lähtemään muualle. Osastoja on sen takia jouduttu lopettamaan.
Palokuntien nuorisotyö on hyvin tärkeää vapaaehtoisia sopimuspalokuntia ajatellen, sanoo Taivalkosken palopäällikkö ErkkiLeskelä.
"Nuorisotyön kautta saamme innokkaita ja motivoituneita vapaaehtoisia sopimuspalokuntiin. Siellä missä nuoriso-osasto toimii, riittää yleensä tulijoita vapaaehtoiseen palokuntaan."
Oulun läänin palokuntanuoret ovat tämän viikon olleet leirillä Taivalkoskella, jossa nuoria on mukana 170, iältään 10-17 -vuotiaita.
Maassamme on 460 kuntaa ja niistä 400:ssa toimii vapaahtoinen palokunta. Vakinaisia palolaitoksia on vajaat 60. "Ilman vapaaehtoistoimintaa ei palolaitoksia voida hoitaa", Leskelä toteaa.
Toiminta tarjoaa hyvät kansalaisvalmiudet
Noin 11 prosenttia suomalaisista on jossain elämänsä vaiheessa kuulunut vapaaehtoiseen palokuntaan. Kaikista palokuntanuorista ei tule palomiehiä, mutta toiminta antaa hyvät kansalaisvalmiudet muun muassa ensiavussa. Moni palokuntanuori hakeutuu aikuisena terveyden- tai sairaanhoitoalalle.
Toiminnan monipuolisuus ja vauhdikkuus vetää nuoria palokuntatyöhön. Alueohjaaja Vesa Kuukasjärvi Oulun läänin pelastusliitosta sanoo tämän olevan yksi halvimmista harrastuksista. Rahallisia panostuksia nuori ei juuri tarvitse leirejä lukuunottamatta.
Kiiminkiläinen Heikki Mikkola on ollut mukana palokuntanuorissa neljä vuotta. Isoveli veti hänet aikanaan mukaan toimintaan. "Palokuntanuorissa on mukavaa olla. Leirit varsinkin ovat kivoja. Olen oppinut kaikenlaista ja saanut uusia kavereita."