Pa­loit­te­lu­mur­haa­jan tietoja tut­ki­neil­le van­ki­loi­den työn­te­ki­jöil­le ei syyt­tei­tä

Syyttämättäjättämispäätöksiä ovat saaneet esimerkiksi Oulun, Pelson, Kestilän ja Ylitornion vankilan rikoksista epäillyt työntekijät.

Syyttämättäjättämispäätöksiä ovat saaneet esimerkiksi Oulun, Pelson, Kestilän ja Ylitornion vankilan rikoksista epäillyt työntekijät. Pelson vankila joulukuussa 2008.
Syyttämättäjättämispäätöksiä ovat saaneet esimerkiksi Oulun, Pelson, Kestilän ja Ylitornion vankilan rikoksista epäillyt työntekijät. Pelson vankila joulukuussa 2008.
Kuva: Tapio Maikkola

Niin sanotun paloittelumurhaajan tietoja vankitietojärjestelmästä tutkineet vankiloiden työntekijät näyttävät välttyvän syytteiltä.

Syyttäjät eri puolilla maata ovat saaneet valmiiksi tietojen tutkimista koskevia syyteharkintoja ja he ovat päättäneet, että he eivät nosta syytteitä työntekijöitä kohtaan.

Syyttämättäjättämispäätöksiä ovat saaneet esimerkiksi Oulun, Pelson, Kestilän ja Ylitornion vankilan rikoksista epäillyt työntekijät.

18 näiden vankiloiden työntekijää on ollut epäiltyinä virkavelvollisuuden rikkomisesta, sillä poliisi on epäillyt heidän tutkineen vankitietojärjestelmästä erään tietyn vangin tietoja ilman virkatehtävästä johtuvaa perustetta eli laittomasti.

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Juha Karikoski on tehnyt 16 työntekijän osalta syyteharkintaratkaisunsa ja päättänyt, ettei heitä vastaan nosteta syytteitä.

Ei riittävästi näyttöä ja teot vähäisiä

Valtaosassa ratkaisuista syyttämättä jättäminen johtuu siitä, että Karikosken mielestä asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi eli niissä ei hänen mukaansa ollut riittävästi näyttöä rikoksesta.

Kyseiset työntekijät olivat tutkineet vangin tietoja 1-3 kertaa. Syyttäjän mielestä asiassa jäi riittävän varteenotettava mahdollisuus sille, että heillä oli virkatehtävistä johtuva peruste katsoa tietoja.

Muutama työntekijä oli katsonut vangin tietoja 4-8 kertaa. Juha Karikosken mukaan on todennäköisempää, että näin monelle katselukerralle ei ole virkatehtävistä johtuvaa perustetta kun kyseessä on eteläsuomalaiseen vankilaan sijoitettuna ollut vanki. Hän päätti kuitenkin jättää syytteet nostamatta heidänkin osaltaan.

Lain mukaan syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta esimerkiksi silloin, jos epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä rikoksesta epäillyn syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä.

Vartija teki 700 perusteetonta hakua

Syyttäjä tarkasteli syyttämättäjättämispäätöksissään muun muassa oikeuskäytäntöä eli kahta tuomioistuimissa aiemmin käsiteltyä tapausta. Toinen niistä koski Oulun vankilassa työskennellyttä vartijaa, jota epäiltiin tälläkin kertaa vangin tietojen luvattomasta urkkimisesta.

Vartija tuomittiin viime keväänä virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Hän teki tammikuussa 2013 vankitietojärjestelmään noin 700 hakua, joille ei ollut virkatehtävästä johtuvaa perustetta.

Hyvinkään käräjäoikeus puolestaan tuomitsi marraskuussa 2012 tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tietomurrosta 30 päiväsakon rangaistukseen Riihimäen vankilan vartijan, joka teki noin 1 000 perusteetonta tietohakua.

Näiden tapausten vuoksi syyttäjä Karikoski piti selvänä, että pohjoissuomalaisten vankiloiden rikoksista epäillyt työntekijät saisivat korkeintaan sakkorangaistuksen. Hän piti heidän syyllisyyttään kokonaisuutena arvostellen vähäisenä syyttämättä jättämisen edellyttämällä tavalla ja jätti syytteet nostamatta.

Kahden työntekijän osalta syyteharkinta on vielä kesken.

Pohjoissuomalaisten vankiloiden työntekijöiden lisäksi syyteharkinnassa eri puolilla maata on ollut useiden muiden vankiloiden virkamiehiä.

Heidän epäillään tutkineen luvatta saman vangin tietoja vuosina 2010-2014. Tähän mennessä tehdyissä syyteharkintaratkaisuissa myös muut syyttäjät ovat päätyneet syyttämättäjättämisratkaisuihin.

Paloittelumurhaaja taas vangittuna

Urkinnan kohteeksi joutumisesta epäilty vanki on Markus Pasi Pönkä. Hänet on tuomittu muun muassa vuonna 2005 tehdystä niin sanotusta Tallinnan paloittelumurhasta ja hän on saanut useita talousrikostuomioita. Viimeisin rikostuomio on viime syksyltä. Pönkä passitettiin viime viikolla jälleen tutkintavankeuteen, sillä häntä epäillään uusista rikoksista.

Pönkä teki tutkintapyynnön tietojensa tutkimisesta vuonna 2014. Se kohdistui yli 200 virkamieheen yli 20 eri toimipisteessä. Heidän epäiltiin tutkineen Pöngän tietoja vankitietojärjestelmästä ilman viranhoitoon liittyvää perustetta vuosina 2010-2014.

Lue maanantain Kalevasta, miten vankitietojärjestelmä Vati muuttuu!

Ilmoita asiavirheestä