Juttusarjassa esitellään paikkoja, jotka ovat oululaisille tuttuja, mutta joiden tarinaa ei kuitenkaan usein tunneta.
Eräs Adolf Hitlerin lempikenraaleista, kenraaliluutnantti Eduard Dietl (1890-1944) johti 3. vuoristodivisioonaa toisen maailmansodan aikana Suomen Lapissa, Petsamossa, ja vuoristodivisioonien sotilaita kutsuttiin alppijääkäreiksi.
Vaan kukapa olisi uskonut, että Dietlin johtamien alppijääkäreiden vaikutus tuntuu vallan Oulussa saakka? Heidän mukaansa nimettiin kokonainen kaupunginosa, Tuiran pohjoispuolella sijaitseva Alppila.
Alppilasta löytyvät muun muassa sellaiset tiet kuin Alppitie ja Tirolintie. Ja Tirolintie 7:stä löytyy vallan omaperäinen, alppimajamainen rakennus, joka toimii Tuiran sivupaloasemana.
Kalevankartanonakin tunnetusta alppimajasta eivät siis univormut kadonneet. Nykyään Tuiran paloasemaa miehittävät esimies ja kolme palomiestä.
Alun perin luvattomasti ja nopeasti pystyyn pykätty hirsinen, tirolilaistyylinen alppimaja valmistui vuonna 1942 saksalaisten upseerien kerhotaloksi. Sota-aikana kun ei rakennuslupia juuri kyselty, kertoo Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Pasi Kovalainen.
Kovalaisen mukaan rakennus on arvokas. Paloasemaa ei kuitenkaan ole suojeltu asemakaavassa, mutta suojelumerkintä löytyy kuitenkin kaupungin yleis- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta.
Palomiehillä on tirolilaismajassa varsin juhlavat oltavat. Yläkerrasta löytyvät ravintola, juhlasali, keittiö sekä upseereiden majoitustiloja. Alakertaan rakennettiin vartio- ja pesutupa sekä viinikellari. Rakennuksen kyljessä oli aikoinaan myös elokuvateatteri BioErika, jonne kuljettiin ulkokautta.
"Ei tämä kyllä kovin käytännöllinen rakennus paloasemaksi ole", ylipalomies Antti Patokoski toteaa työpaikastaan. Tilat ovat kalustolle liian pienet ja liikenteellisesti sijainti ei ole paras mahdollinen, hän kertoo.
Alppimaja on ollut Patokosken työpaikka vuodesta 1974, joten ylipalomies kieltää historian humisevan korvissaan. "Tähän on jo tottunut", hän naurahtaa.
Sen sijaan palomies Jari Pirnes tunnustaa "historian siipien havisevan" ympärillä. "Onhan tämä iso osa oululaista rakennushistoriaa. Rakennuksen pelastus varmaan oli, että tästä tuli paloasema. 1950-60-luvuilla, suomettumisen aikaan, ei oltu niin innoissaan saksalaisten jättämistä jäljistä. Rovaniemeltäkin purettiin saksalaisten rakentamia hirsirakennuksia", Pirnes tietää.
Tuiran paloasema onkin ainoa, mitä jäi pystyyn 300 rakennuksen Pikku Berliinistä.