Sekä kokotoimisten palomiesten että sopimuspalokuntalaisten koulutus ja urakierto pitäisi panna uuteen uskoon, esittää Länsi-Suomen läänin lääninvalmiusjohtaja Veli-Pekka Nurmi. Nykymalli on hänen mukaansa liian jäykkä.
Täystoimiset palomiehet ja heidän esimiehensä sekä sopimuspalokuntalaisten päällystö saavat nykyisin koulutuksensa Kuopiossa toimivassa Pelastusopistossa. Opisto kouluttaa myös hätäkeskuspäivystäjiä. Sen sijaan VPK-väen koulutus tapahtuu säännöllisissä harjoituksissa sekä Suomen Pelastusalan Keskusliiton jäsenjärjestöjen kursseilla.
-- Nykyinen järjestelmä ei riittävästi tue siirtymistä vapaapalokuntalaisesta kokotoimiseksi, vaan opiskelu on käytännössä aloitettava alusta, arvostelee Nurmi.
Tien palokuntanuoresta Pelastusopiston opiskelijaksi pitäisi Nurmen mukaan olla suorempi ja nopeampi muun muassa siksi, että opistosta työelämään selviydyttäisiin nuorempana. Muutenkin ammattilais- ja sopimuspalokunnat ovat hänen mielestään tarpeettoman kaukana toisistaan -- työhän on kuitenkin samaa. -- Palokohde ei muutu helpommaksi sammuttaa, jos sinne menee sopimuspalokunta, Nurmi huomauttaa.
"Nuorempana opistosta ulos"
Ensiavuksi kävisi Nurmen mukaan se, että palokuntanuorissa saatu koulutus hyväksyttäisiin osaksi Pelastusopiston tutkintoa. Nuoria motivoisi myös se, jos kurssit hyväksyttäisiin muissa ammatillisissa oppilaitoksissa osaksi vapaavalintaisia opintoja.
Pelastusopiston rehtorin Reijo Tolpin mukaan erittäin monet opiston opiskelijoista ovat olleet palokuntanuorissa. Osalla taas on takanaan esimerkiksi sairaanhoitajan koulutus. Tolpin mukaan ei olisi kovin tarkoituksenmukaista ryhtyä lukemaan aiempia koulutuksia hyväksi opinnoissa, sillä käytännössä kyse olisi usein muutamista koulupäivistä.
Siitä Tolppi on Nurmen kanssa yhtä mieltä, että Pelastusopistosta olisi hyvä valmistua nuorempana -- fyysisesti vaativassa työssä nuoruus on etu. Nykyisin pelastajakurssilta valmistuneet ovat keskimäärin 26-vuotiaita. Sisään päästäkseen tulee olla vähintään ylioppilas tai ammatillisen tutkinnon suorittanut. -- Kilpailu on kovaa, ja monet hakevat meille useita kertoja. Laki ei kuitenkaan taida sallia sitä, että asettaisimme opiskelijoille yläikärajan, pohtii Tolppi.
"Virkarakenne remonttiin"
Myös pelastuslaitosten virkarakenne kaipaisi Nurmen mukaan remonttia. Tiukka jako miehistöön, alipäällystöön ja päällystöön pitäisi purkaa ja urakierto saada joustavammaksi. Sammutus- ja pelastustehtävistä pitäisi siirtyä luontevasti palontorjuntaan eli valistus-, palotarkastus- ja neuvontatyöhön.
-- Nykyisinhän usein ajatellaan, että sitten kun mies ei enää pysty fyysisesti raskaaseen pelastus- ja sammutustyöhön, hän joutuu palonehkäisytehtäviin. Minusta pitäisi pikemminkin ajatella, että hyvän käytännön uran tehnyt palomies on erinomaisen katu-uskottava henkilö tekemään valistustyötä, Nurmi hahmottelee.