Nenän sivuontelotulehduksista kärsii iso joukko suomalaisia. Pelkästään poskiontelotulehduksia diagnosoidaan noin puoli miljoonaa vuodessa.
Suurin osa märkäisistä tulehduksista paranee mikrobilääkkeillä ja huuhteluilla, mutta leikkauspöydälle päätyy vuosittain muutama tuhat potilasta. Yleisimmin leikkaukset tehdään päiväkirurgisina tähystysleikkauksina (Fess).
Yliopistosairaaloissa aloitettiin viime kevään ja syksyn aikana pallolaajentimen käytön kokeilu toistuvia poski- tai otsaontelontulehduksia sairastavien potilaiden hoidossa.
Oysissa pallolaajennuksia tehtiin kymmenkunta ja ensimmäiset kokemukset olivat Oysin nenätiimin vastuulääkärin, dosentti Tapio Pirilän mukaan positiivisia. "Varsinkin mahdollisuus korvata vaativaa sivuontelokirurgiaa, kuten otsaontelokirurgiaa suhteellisen yksinkertaisella pallolaajennuksella, vaikuttaa lupaavalta", Pirilä toteaa.
"Pallolaajentimen avulla pyritään avaamaan otsa- tai poskionteloiden ahtautuneet tiehyet. Tarkoituksena on saada ontelo tyhjenemään luonnollista reittiään, jolloin eritettä ei kerry aiheuttamaan tulehdusta", Pirilä pelkistää toimenpidettä.
Perinteiseen Fess-leikkaukseen verrattuna pallolaajennus on potilaalle helpompi ja kevyempi. Kudosvaurioita ei juuri synny, ja verenvuoto on vähäistä tai sitä ei ole. "Sivuvaikutukset ovat suhteellisen lieviä ja paraneminen nopeaa. Toimenpiteestä selviää parin päivän sairauslomalla, eikä jälkihoitoa tarvita."
Pallolaajennus tai leikkaus ei ole tae siitä, että ylähengitystietulehdukset loppuvat. Märkäisiä, huuhtelua tai punktiota vaativia tulehduksia voi esiintyä operaatioiden jälkeenkin, mutta oireet ovat yleensä vähäisempiä.
Vaikka tekniikalta odotetaan paljon, se ei Pirilän mukaan kokonaan korvaa perinteisiä leikkauksia. "Fess-leikkauksia tehdään varmasti myös jatkossa, sillä ahtautuneiden tiehyeiden avaaminen on vain osa sivuontelokirurgiaa. Mielestäni mielenkiintoisimmalta vaikuttaakin niin sanottu hybriditoimenpide, jossa Fess-leikkauksen yhteydessä käytetään pallolaajenninta."
Hybridileikkauksessa voidaan esimerkiksi poistaa nenäpolyyppeja perinteisin keinoin ja avata tiehyeitä pallolaajentimella.
Suuri hidaste pallolaajentimen vakiintumiselle kirurgien arkityökaluksi on raha. Pelkästään operaatiossa tarvittavat kertakäyttöiset työkalut maksavat 700-1000 euroa potilasta kohti. "Oysissa pallolaajennukset ovat tällä erää kokonaan jäissä niiden kalleuden vuoksi. Toiveissa on, että tekniikan yleistymisen jälkeen välineiden hinta laskee."
Pallolaajennuksissa käytetään apuna yleisesti röntgenläpivalaisua. Näin on tehty myös Oysissa. Röntgenläpivalaisu voidaan korvata valovaijerilla, jolloin valopiste näkyy kasvojen ihon läpi, kun ohjain on ujutettu poski- tai otsaonteloon. "Näin varmistetaan, että pallokatetri on saatu oikealle paikalleen", Pirilä selventää.
Pienellä valovaijerilla on suuri merkitys, sillä sen käyttö mahdollistaisi Pirilän mukaan pallolaajennusten siirtämisen leikkaussaleista poliklinikalle. Tämä vähentäisi sairaaloiden leikkaussalien kuormitusta.
"Valovaijeri on suhteellisen kallis, mutta pidemmällä aikavälillä säästöä siitä tietysti syntyisi."
Myös tutkimustulosten puute jarruttaa laajentimien käyttöintoa.
"Pallolaajentimen tehosta saadaan koko ajan tietoa, mutta vielä ei ole tehty pitempiaikaisia seurantatutkimuksia, joissa pallolaajennuksen tuloksia verrattaisiin perinteisellä tavalla hoidettuihin potilaisiin."
Kys on yliopistosairaaloista ainoa, jossa pallolaajennuksia ei ole vielä aloitettu, mutta erikoislääkäri Juha Sepän mukaan niin on tarkoitus tehdä.
"Esimerkiksi otsaontelon avauksissa pallolaajennus voisi olla hyvä vaihtoehto Fessille."
Hyksissa, Taysissa ja Tyksissa pallolaajennuksia on kokeiltu ja niitä käytetään jatkossa tarpeen mukaan.
Esimerkiksi Hyksissä sivuonteloiden pallolaajennuksia on dosentti Maija Hytösen mukaan tehty 15, joista suurin osa otsaonteloihin. Hytönen kertoo, että poskiontelot hoidetaan tulevaisuudessakin pääsääntöisesti tähystysleikkauksilla.
Taysissa puolestaan poskionteloita on operoitu enemmän kuin otsaonteloita. Erikoislääkäri Jura Nummisen mukaan pallolaajennus on tehty Taysissa parillekymmenelle potilaalle, joillekin samalla kertaa sekä poski- että otsaonteloon.
"Tyksissä laajennuksia on tehty kahdeksan, joista kaksi kitaonteloon", erikoislääkäri Perttu Halme kertoo.
Pallolaajennustaa käytetään jonkin verran myös yksityisillä lääkäriasemilla, lähinnä Etelä-Suomessa sekä muutamissa keskussairaaloissa.
Kela ei toistaiseksi korvaa riittävän näytön puutteen vuoksi yksityispuolella tehtäviä toimenpiteitä.
