Kun jalkapalloilijaDenis Kostinchukille sanoo vaikkapa numeron 357 911, hän hieroo kädellä leukaansa kaksi sekuntia ja vastaa: "Seitsemänkymmentäyksi."
Ukrainalainen Kostinchuk ei suinkaan heittele lukuja päästään miten sattuu. Hän kertoo, minkä luvun kuutiojuuresta on kysymys. Siis sen, että 71 kertaa 71 kertaa 71 on 357 911.
Kuutiojuuret eri luvuista miljoonaan saakka tulevat pitkänhuiskealta mieheltä tuosta vain. "Paitsi ei desimaalilukuja", jalkapalloileva laskukone tähdentää.
Moisella taidolla tienaa varmasti kapakkavedonlyönnissä tuopin jos toisenkin.
"Hyvä vinkki. Täytyy kokeilla. Käyn tosin yleensä baarissa vain pelikavereitteni kanssa, ja he tietävät jo tämän taidon", Kostinchuk naurahtaa.
Ei voi kuin ihmetellä, miksi ja miten joku on moisen taidon opetellut.
"Sanotaan, että taikuri ei paljasta salaisuuttaan. Siihen on tietyt säännöt, joiden avulla luvut voi ratkaista. Minusta jokaisen hyvän matemaatikon kuuluu osata nämä."
Jalkapalloilijaksi Suomeen ja Pietarsaareen vuonna 2000 päätynyt ukrainalainen on aina ollut matemaattinen, mutta veri veti viheriölle. Palloilijan vanhemmatkin yllättyivät, kun nuori mies lähti aikoinaan opiskelemaan urheiluakatemiaan eikä insinööriksi.
"Yritän käyttää jalkapallossakin matemaattisuuttani hyväksi. Jalkapallo on kuin shakkia, mutta vähän vaikeampaa, sillä nappulat voivat liikkua miten sattuu."
Vasemman laidan puolustajaa sanotaan jalkapallojoukkueen tyhmimmäksi tyypiksi. Kostinchuk on kokeillut sitäkin paikkaa, vaikka älyssä ei vaikuta olevan valittamista. Tutuksi ovat tosin käyneet kaikki muutkin pelipaikat.
"Olen pelannut pakon edessä maalivahtinakin", mies virnistää.
Pietarsaaresta Kostinchuk siirtyi pariksi kaudeksi Vaasaan, jossa hän sai kokea Veikkausliigan. Vaasasta matka jatkui Ylivieskaan, missä hän on asunut vuodesta 2005. Ylivieskassa Kostinchuk on alkanut viimein opiskella insinööriksi. Mediatekniikasta valmistuminen ei ole enää kaukana.
FC YPA:n kakkosdivarijoukkueen harjoitukset ja pelit, kohta kolmannella lapsella täydentyvä perhe, insinööriopiskelut ja työ Sievin Scanfililla on kova yhdistelmä. Ja onpa välissä rakennettu myös omakotitalo.
"Järjestelykysymys. Jos on halua, löytyy keinojakin."
Niin, järjestelykysymys. Järjestelmällisyys on asia, joka vilahtaa Kostinchukin puheesta tuon tuosta. Hän istuu kyynärpäät pöydällä, puhuu hyvää suomea, hieroo välillä leukaansa ja puhuu järjestelmällisyydestä.
Hän ihailee italialaista jalkapalloa, koska italialaiset järjestävät pelin niin hyvin. Hän viihtyy Scanfilin varastotyöntekijänä, koska siellä asioiden on oltava järjestyksessä. Hän erikoistuu insinööriopinnoissaan ohjelmointiin, järjestystä vaativaa touhua sekin.
Entä jos ukrainalaisesta tulee jonain päivänä valmentaja? Millaisessa järjestyksessä hänen joukkueensa pelaa?
"Haaveeni on, että jos minusta tulee valmentaja, joukkue pelaa juuri niin kuin minä haluan. Se tekee aina oikeita ratkaisuja."
Mutta jotta pysytään järjestyksessä, ensin on muiden haaveiden - tai paremminkin tavoitteiden - vuoro.
"Haluan valmistua ensin. Haave on myös se, että ehtisin voittaa joukkueen kanssa jotakin. En ole koskaan ollut joukkueessa, joka olisi ollut ykkönen. Joukkuetta en varmastikaan vaihda ja pelaan YPA:ssa niin kauan kuin minua tarvitaan. Paljon ei kuitenkaan ole enää aikaa", 33-vuotias jalkapalloilija linjaa.