Pallaksen alueella oleva 563-metrinen Sammaltunturi on Euroopan puhtaimman taivaan alla. Tunturin laki on ajoittain lähes puhdas atmosfäärin haitallisista aerosoleista, pienhiukkasista. Vähimmillään niitä on mitattu vain kymmenen kappaletta kuutiosenttimetrissä, joskin tunturin laen normaali arvo on noin 100 kappaletta. Esimerkiksi Helsingissä määrä on 10 000.
Sammaltunturissa ei silti ole mitään mystistä. Suurin ansio on, että tunturi on tarpeeksi kaukana kaikista päästölähteistä, akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitokselta kertoo. Tunturin laella on yksi Ilmatieteen laitoksen Pallaksen alueen neljästä mittauspisteestä, joista kerättävän tiedon avulla selvitetään ihmisen toimintojen vaikutusta ilmastomuutokseen.
Kasvihuonekaasuja ja ilman epäpuhtauksia mittaava Sammaltunturin asema on maailman ainoa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä sijaitseva mittauspiste, jossa voidaan seurata ilmastonmuutoksen kannalta keskeisten niin sanottujen hiilinielualueiden ja pohjoisten suoalueiden vaikutuksia. Asemalla työskentelee Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Ilmatieteen laitoksen tutkijoita.
"Olemme voineet tulosten perusteella jo osoittaa hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen", tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen Ilmatieteen laitokselta kertoo. Uusia ongelmia, syy-yhteyksiä ja seurannaisvaikutuksia kuitenkin tulee tutkittavaksi kaiken aikaa lisää. Kaupunki-ilman paljon valitellulle epäpuhtaudelle Viisanen melkein hymähtää. "Liikennepölyhän on niin suurta, että hampaissa narskuu. Ei se keuhkoihin pääse."
Sen sijaan dieselpolttoaineesta irtoavat aerosolit Viisanen nimeää todelliseksi vaaraksi. "Ne lyhentävät ihmisen elinikää vuodella", hän väitti keskiviikkona Pallaksella, jossa oli kutsuvierasseminaari ilmastonmuutoksesta.
Ilmastolliset havaintoaikasarjat viimeisen 150 vuoden ajalta osoittavat Suomen ilmaston lämmenneen noin yhdellä asteella. Mallilaskelmien mukaan havumetsävyöhyke voi siirtyä tulevaisuudessa noin 400 kilometriä pohjoisemmaksi ja lehtipuiden osuus lisääntyy voimakkaasti Etelä-Suomessa.
Metlan tutkimusjohtajan Kari Mielikäisen mukaan kasvihuoneilmiön kiihtymisen lämpötilavaikutuksen arviointia vaikeuttaa, että mittauksiin perustuvat rekisterit alkavat vasta 1800-luvun puolestavälistä heti niin sanotun pienen jääkauden päättymisen jälkeen. Osa todetuista vajaan asteen keskilämpötilan muutoksista voi siten olla luonnollista palautumista normaalikehitykseen.
Metsänrajan lähellä ilmastomuutokset näkyvät selvästi puuston, erityisesti männyn kasvussa. Lapin männyn vuosilustoa sanotaan yhdeksi maailman parhaimmaksi ilmastonvaihtelua kuvaavaksi mittariksi.
Metlan 7 638 vuoden taakse ulottuva vuosilustokalenteri on maailman toiseksi pisin havupuiden vuosilustosarja. Sarjan mahdollistamia ikimäntyjä on vuosien mittaan nostettu lappilaisten suolampien pohjista lustokiekon sahaamista varten.
Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan 1900-luvun lämpötilan nousu maailmassa on ollut suurin ainakin vuosituhanteen.
