Asianajajien laskutus nousi jälleen parrasvaloihin marraskuussa, kun pesäpallon sopupelijupakan syyttäjä Ari-Pekka Koivisto kritisoi ylituntien määriä. Suurin osa pesäpalloilijoiden 17 asianajajasta kirjoitti syyttäjää tyydyttävän laskun myös valmistelutuntien osalta, mutta osalla laskutus vyöryi hänen mukaansa pahasti yli. Ylitunteja kertyi syyttäjän mukaan 4-199 asianajajaa kohti.
Pesäpallojupakan laskutus on herättänyt murinaa myös asianajajien ammattikunnan keskuudessa. Tiettävästi suurimpia laskuja tehneistä jäsenien laskutuksesta on ainakin valmisteltu kanteluita Suomen Asianajajaliittoon.
Ymmärrystä tuntuvalle ylilaskutukselle ei heru myöskään sen puheenjohtajalta Matti Mannerilta.
"En lähde kritisoimaan yksittäisiä laskuja, mutta on selvää, että nelinkertainen laskutus likimain samasta työstä pitää perustella todella hyvin. Jos vastaajat ovat vastaamassa kutakuinkin samasta teosta, ei laskuhaitari voi hirveän suuri olla. Suurten laskujen osalta on aiheellista kysyä, onko ajankäyttö ollut riittävän tehokasta."
"Puuhastelusta ei pidä veloittaa ja onko syytä rakentaa Iisakin kirkkoa, kun tarkoitus oli tehdä vain pieni kappeli. Ja hitaudesta ei kannata kenenkään maksaa", Matti Manner toteaa.
Pesäpallojupakan laskutus kismittää niin liittoa kuin sen jäseniä ennen kaikkea siksi, että ylilaskutuksesta auttamattomasti seuraava julkisuus saattaa pelottaa pois asiakkaita muissa jutuissa.
Pelko vastaavasta kohtelusta pistää pohtimaan kokonaisuutta, katsomaan lompakkoon ainakin muutaman kerran ja tutkimaan kotivakuutuksen pienimmätkin tekstit ainakin kerran.
"Erityisen harmittavaa asia on siksi, että käytännössä asiakkaat valittavat laskutuksesta todella vähän. Valituksia on viime vuosina tullut noin 80 vuodessa ja niistä noin puolet ratkaistaan liiton välimiesmenettelyssä, joka on salainen eikä tuota valittajalle lisäkuluja. Lasku on alentunut noin kolmasosassa tapauksissa. Toinen puoli laskuvalituksista menee tuomioistuimiin", selvittää Matti Manner.
Suomessa on noin 1 600 asianajajaa, joista suurin osa tekee 50-80 laskua vuosittain. Valitusten lukumäärä on tätäkin taustaa vasten mitätön.
Tämä tuli ilmi myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen pari vuotta sitten tekemässä tutkimuksessa. Yli 80 prosenttia palveluita käyttäneistä olivat tyytyväisiä laskuun.
Yritykset isoja asiakkaita
"Asianajajien toimeksiannoista 60 prosenttia on muita kuin käräjillä tapahtuvien rikos- tai riita-asioiden hoitamista. Selvästi eniten useimpia toimistoja työllistää yritysten oikeudellisten asioiden hoitaminen. Sen lisäksi hoidamme paljon yksityisten ihmisten asioita: avioeroja, avioehtoja, testamentteja, kauppakirjoja, sukupolvenvaihdoksia. Käräjäjutuissa painopiste on viime vuosina siirtynyt vahvasti rikosjuttuihin. Tosin edelleenkin on toimistoja, jotka ovat erikoistuneet laajoihin riita-asioihin", selvittää Matti Manner.