Kansanedustajien palkkioista päättää eduskunnan palkkiotoimikunta, joka tiistaina korotti maan ylimpien lainsäätäjien palkkioita 0,43 prosentilla.
Se tarkoittaa 6 380 euron palkkiota tienaavalle kansanedustajalle 24,7 euron korotusta. Yli 12 vuotta palvelleen kansanedustajan 6 858 euron palkkio nousee 29,5 eurolla.
Uudet palkkiot ovat 1. helmikuuta 2016 alkaen noin 6 405 ja 6 888 euroa.
Vaikka korotuksista päätettiin huhtikuussa, saavat kansanedustajat korotuksen takautuvasti helmi-, maalis- ja huhtikuulta.
Palkkiotoimikunnan puheenjohtaja Jouni Ekuri, miksi palkkioita korotettiin takautuvasti? Jos korotukset haluttiin kohdistaa jo helmikuulle, miksei päätöstä tehty aiemmin?
– Korotus perustuu vuosien 2014–2016 työllisyys- ja kasvusopimukseen (tyka). Kun sopimukset eri aloilla toteutuivat tämän vuoden alusta tai helmikuusta alkaen, pidimme sen vuoksi ajankohtaa sopivana myös kansanedustajien palkkioiden korottamiselle.
– Seurasimme kevään aikana työmarkkinaneuvotteluita, mutta kun yhteiskuntasopimukseen liittyvää neuvotteluratkaisua ei ollut syntynyt, teimme saman ratkaisun kansanedustajille, kuin mikä tehtiin palkansaajille vuodelle 2016.
Miksi palkkioita korotetaan, vaikka suuri osa kansanedustajista vaatii nollakorotuksia työntekijöille?
– Tämä korotus on samantasoinen, jonka muut tyka-osalliset jo saivat talvella 2016.
– Kansanedustajien palkkioiden jälkeenjääneisyys on pikkuhiljaa kasvanut, ja tarvetta korotuksille olisi. Kansanedustajien palkkiot ovat jääneet yleisestä ansiokehityksestä reilut kymmenen prosenttia 2000-luvulla.
Halusimme selvittää, kuinka paljon kansanedustajien palkat ovat todellisuudessa kehittyneet suhteessa palkansaajiin.
Ekurin haastattelun jälkeen Lännen Media tilasi Tilastokeskukselta tiedot palkansaajien ja kansanedustajien palkka- ja palkkiokehityksestä vuosilta 2001–2015. Pyysimme SAK:n ekonomistia Ilkka Kaukorantaa laskemaan lukujen pohjalta tulojen kasvuvauhdin.
Tässä luvut alkuvuodelta 2001:
– Kaikkien palkansaajien keskiansio oli 2 109 euroa.
– Kansanedustajien palkkio (alle 12 vuotta) 4 541 euroa.
– Yli 12 vuotta palvelleen kansanedustajan palkkio 4 877 euroa.
Tässä vuoden 2015 lopun luvut:
– Palkansaajien keskiansio oli 3 354 euroa.
– Kansanedustajien palkkio (alle 12 vuotta) 6 380 euroa.
– Yli 12 vuotta palvelleen kansanedustajan palkkio 6 858 euroa.
Kansanedustajien tulot ovat siis nousseet 14 vuodessa 1 839 euroa, kun samaan aikaan palkat ovat keskimäärin nousseet 1 245 euroa.
Ekonomisti Kaukoranta laskee, että vuosien 2001–2015 aikana kansanedustajien palkkiot ovat jääneet jälkeen 13,1–13,2 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä.
– Eli alle 12 vuotta palvelleiden kansanedustajien palkkiot ovat jääneet 842 euroa palkkojen yleisestä kasvuvauhdista.
Kansanedustajan kuukausipalkkio olisi siis 7 222 euroa, jos palkkiot olisivat nousseet samassa linjassa palkansaajien tulojen kanssa.
Ekuri toteaakin, että kansanedustajien palkkioiden pitäisi olla reilut 800 euroa nykyistä enemmän, jos ne vastaisivat suoraan palkansaajien yleistä ansiotason kehitystä.
Laskelmassa on kuitenkin iso mutta: miksi palkkojen kehitystä pitäisi tarkastella niin pitkältä aikaväliltä?
Vuosien 2001–2003 aikana (ennen neljättä neljännestä) kansanedustajien palkat eivät nousseet lainkaan, mutta yleinen palkkakehitys oli hurjaa.
Jos palkkojen ja palkkioiden kehitystä verrataankin vuosilta 2003–2015, kansanedustajien palkkiot ovat jääneet jälkeen vain 3,1 prosenttia (yli 12 vuotta palvelleet 3,0 prosenttia) palkansaajista.
2003–2015 välillä kansanedustajien palkkiot ovat jääneet palkkakehityksestä noin 200 euroa.
– Tämä osoittaa, miten vertailuvuoden valinta vaikuttaa tulokseen, sanoo ekonomisti Kaukoranta.
Hän myös muistuttaa, että euroissa kansanedustajien palkat ovat nousseet selvästi keskimääräistä palkansaajaa enemmän.
– Maitoa ja makkaraa ei osteta prosenteilla vaan euroilla. Alle 12 vuoden kansanedustajien palkkio on noussut vuodesta 2001 1 839 euroa. Samaan aikaan tavallisen tallaajan palkka nousi 1 245 euroa.
Jouni Ekuri, miksi palkkioita perustellaan juuri 2001–2015 luvuilla, jotka antavat huomattavasti erilaisen kuvan kansanedustajien palkkojen kehityksestä?
– Ero on joka tapauksessa merkittävä. Aina voidaan miettiä, minkä pitäisi olla oikea vertailujakso. Jos lähdetään siitä, mitä 2000-luvulla on tapahtunut, ansiokehitys on eronnut jopa yli 13 prosentilla.
Pitäisikö siis kansanedustajien palkkoja nostaa tulevina vuosina, vaikka työmarkkinajärjestöjen palkkaneuvotteluissa päädyttäisiin nollaratkaisuihin?
– Sitä täytyy katsoa ja harkita. Tässä taloustilanteessa, jossa Suomessa ollaan, olisi yhteiskunnalle täysin väärä signaali lähteä tekemään isoja korotuksia, joilla tätä jälkeenjääneisyyttä otettaisiin kiinni.
– Oikea signaali on se, että kaikki ovat samassa veneessä, eikä isoja korotuksia nyt tehdä.
