Saksalaisen tutkimuslaitoksen raportti ehdottaa palauttamaan itäisen Saksan asukaskadosta kärsivät alueet lähes luonnontilaan. Berlin-instituutin radikaalien päätelmien on kohistu pakottavan Brandenburgin luonnontilaan, susien ja karhujen temmelyskentäksi. Raportti suosittaa paitsi palkkiota autioituvista syrjäkylistä muuttaville, myös kovaa kilpailutusta henkiinjäämisestä taistelevien paikkakuntien välille.
Brandenburg on 2,5 miljoonan asukkaan osavaltio, jonka keskellä sykkii Berliini. Vuosikymmenessä Brandenburgissa on jouduttu sulkemaan joka neljäs peruskoulu.
Väestöä ja kehitystä tutkivan Berliini-instituutin 64-sivuinen raportti varoittaakin suorasukaisesti, että käytännössä kunta suljetaan, kun sen peruskoulu lakkautetaan.
Brandenburgin maapäivien tilaama raportti on aiheuttanut runsaasti kritiikkiä. Maatalousministeri Dietmar Woidke esimerkiksi on tiuskaissut "autioitumisen olevan pötyä". Erityisesti on järkytytty ehdotuksesta "ostaa" muuttopalkkion voimin asukkaita seuduilta, joilla ei havaita mitään kehitystä.
Puolaan rajoittuvalta alueelta on muuttanut suurempiin keskuksiin jo 1,5 miljoonaa pääosin nuorta ihmistä. Piirit, kuten Prignitz, missä asuu pinta-alaan nähden vähiten ihmisiä koko Saksassa, tai DDR-aikainen energiakeskus Lausitzin ruskohiilialue, ovat vaipuneet tilanteeseen, josta ei enää ole paluuta. Alue myös velkaantuu rajua vauhtia.
Nuoret naiset
lähtevät
Etenkin nuoret naiset lähtevät: heidän määränsä odotetaan vielä puolittuvan 2030 mennessä. Miehet eivät löydä uusista osavaltioista enää vertaistaan, koulutuksen saanutta elinkumppania.
Samaa sanomaa kerrotaan itseasiassa Suomessa, itärajan perukoilla.
Mitä vähemmän koulutusmahdollisuuksia on tarjolla, sitä enemmän yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyvät. Toisaalta taas mitä enemmän koulutukseen investoidaan, sitä enemmän koko ympäristö hyötyy. Koulutetut nimittäin perustavat yleensä firmoja ja tuovat verorahoja. He ovat jopa vähemmän sairaita, raportissa todetaan.
Ironista kyllä, vähäinen koulutus on juuri se seikka, joka tehokkaimmin sitoo asukkaita muuten tyhjentyvälle paikkakunnalle. Huonosti koulutetut nuoret miehet erottuvat piikkinä työttömyystilastoissa.
Kunnat kilpailemaan
tulevaisuudesta
Jäljelle jäävät lopulta vain muuttohaluttomat eläkeläiset, heikot tai muuten apua tarvitsevat, siis he, jotka rasittavat kunnan taloutta eniten.
Vastapainoksi raportti vaatii väestökadosta kärsiville seuduille "tulevaisuuskilpailuja", joiden avulla rankattaisiin kuntia ja luotaisiin pilotteja.
Sveitsistä on lainattu myös ehdotus tulevaisuusneuvostoista eri tasoille. Vastuullisten taas ei pitäisi enää ajatella rahoja jakaessaan laitoksia ja paikkamääriä vaan palveluja.
Päätökset on ylipäänsä tehtävä ihan lähellä ongelmia, hajautetusti.
Tavoitteena on antaa niin kunnille, kuin asukasyhteisöillekin vapaammat kädet osoittaa kykynsä ja vahvuutensa ja tehdä itse ratkaisunsa. Toisin sanoen asukkaat on aktivoitava ideoimaan alueensa puolesta.
Näin voidaan houkutella esiin henkilöitä, jotka pystyvät vaikkapa perustamaan oman, autonomisen "kääpiökoulun" tai johtamaan vapaapalokuntaa.
Joka tapauksessa asukkaat saisivat itse edes vaikuttaa siihen, suljetaanko koulu.
Brandenburg elää jo nyt väestörakenteensa muutosten takia laboratorio-olosuhteissa. Miksei siis kutsuttaisi asukkaita muokkaamaan itse tulevaisuuttaan, raportissa vedotaan.
Rahaa tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan. Sitäpaitsi ovat myös lännen puolella monet alueet väestön ikääntymisen myötä pian samassa jamassa.