Palk­ka­tur­va pää­se­mäs­sä pahasta

Urheiluseurat ovat repineet kiitettävästi ryhtiä ja maksaneet aikaisempia vuosia tunnollisemmin palkkansa työntekijöilleen. Kevyt kumara on yhä olemassa: marraskuuhun mennessä palkkaturvaa oli maksettu noin 50 urheilijalle.

Urheiluseurat ovat repineet kiitettävästi ryhtiä ja maksaneet aikaisempia vuosia tunnollisemmin palkkansa työntekijöilleen. Kevyt kumara on yhä olemassa: marraskuuhun mennessä palkkaturvaa oli maksettu noin 50 urheilijalle.

Palkkaturvan maksama summa oli marraskuun alussa reilut 140 000 euroa. Esimerkiksi vuonna 2001 palkkaturvaa maksettiin lähes 600 000 euron verran.

"Pudotus on jatkuva ja merkittävä. Suunta on oikea", työministeriön ylitarkastaja Petri Heikkilä vahvistaa.

Palkanmaksun moraalin parantuminen on Heikkilän mielestä suoraa seurausta urheiluseurojen viime vuosina saamasta kielteisestä julkisuudesta. Myös vanha keino - kovistelu - on tepsinyt urheilun työnantajapuoleen.

"Näitä asioita on käsitelty julkisuudessa paljon. Muun muassa SLU, työministeriö ja työnantajaliitot ovat viestineet, että entinen meno ei voi jatkua. Esimerkiksi Jääkiekkoliitolla ja Palloliitolla on ollut erittäin kielteinen kanta palkkaturvan väärinkäytöksiin", Heikkilä kertoo.



Pelkkää puhetta
puheen perään


Edellisvuosina räikeimmissä tapauksissa seurat ovat laatineet pelaajabudjettinsa vasemmalla kädellä. Ajatus on ollut kärjistetysti "ja palkkaturvasta loput" -tyyliä.

"Pelaajabudjetteihin on nyt tullut realismia."

Urheilun iso osuus palkkaturvasta on hiertänyt muita toimialoja, varsinkin kun urheiluseurat eivät osallistu palkkaturvan rahoittamiseen. Palkkaturva kustannetaan työnantajapuolen työttömyysvakuutusmaksuista.

Työministeriö on suhtautunut palkkaturvan takaisinperintään entistä tiukemmin. Esimerkiksi jalkapalloseura FC Jazzin ja jääkiekkoseura Hyvinkään Ahmojen maksu takkuili, kunnes ministeriöstä lähti konkurssihakemus.

"Sieltä tuli pitkään vain puhetta puheen perään, mutta tosiasiassa sovituista maksuohjelmista ei pidetty kiinni. Kun seuroja vastaan tehtiin konkurssihakemus, he pystyivätkin hoitamaan velvoitteensa", ylitarkastaja Heikkilä mainitsee.



Pesäpallo
edustettuna


Tänä vuonna eniten palkkaturvaa, 70 284 euroa, on maksettu Ulvilan Pesä-Veikkojen pesäpallojoukkueelle. Pesäpalloseura kiilaa myös listan kakkospaikalle, sillä Jyväskylän Kirille on tilitetty 33 898 euroa. Muita merkittäviä summia listalta ei tänä vuonna löydy.

Myös pohjoisen urheiluseurat ovat hoitaneet asioita tilastojen valossa edellisvuosia paremmin. Ainoastaan Pattijoen Urheilijoiden naispesäpalloilijoille on maksettu palkkaturvaa. Pattijoelta tuli Oulun TE-keskukseen viisi hakemusta, joista hyväksyttiin neljä. Maksetun palkkaturvan määrä on 5 854 euroa.

Oulun Lippo on ollut vuodesta 2001 asti yksi palkkaturvan pahoista pojista. Lipon syöksy on saatu oikenemaan sen verran, että tänä vuonna palkkaturvahakemuksia ei ole enää tippunut TE-keskuksen luukusta.

Lipon velka TE-keskukselle oli pahimmillaan lähes 50 000 euroa. Nyt Lippo on maksellut vanhoja velkoja hiljalleen pois.

"Velan pääoma näyttää tällä hetkellä olevan 27 790 euroa plus korot päälle. Suorituksia on tullut lähes kuukausittain, ja tällä on ilmeisesti pidetty TE-keskus tyytyväisenä. Kallista rahaahan tämä on, sillä viivästyskorko on 9,5 prosenttia. Pankista saisi halvempaa lainaa", Heikkilä ihmettelee

Ilmoita asiavirheestä