Teollisuuden ja työnantajien TT:n hallituksen puheenjohtajan Juha Rantasen mielestä palkkahajonnan lisääminen ei välttämättä tarkoita tuloerojen kasvua. "Verotuksen ja muiden keinojen avulla yhteiskunta voi pitää huolta, ettei palkkahajonta johda kohtuuttomiin tuloerojen kasvuun."
Ilman palkkojen nykyistä suurempaa joustoa Suomi ei Rantasen mukaan selviä rakennetyöttömyydestä eikä pysty nostamaan työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä 75 prosenttiin.
Rantasen logiikan mukaan palkkahajonnan avulla pystytään luomaan sellaisia palveluja ja tuotteita, joita kuluttajat pystyisivät ostamaan. Ostovoimaa syntyisi ansiotulojen verotuksen alentamisella.
Rantanen epäilee pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) lääkettä, että välillisiä työvoimakustannuksia alentamalla luodaan työpaikkoja matalan tuottavuuden aloille.
Työttömyyden
ytimeen
Hakaniemen linnakkeessa Ammattijärjestöjen keskusliitossa SAK:ssa kavahdetaan Etelärannan haluja laskea matalan tuottavuuden alojen palkkatasoa entisestään.
SAK:n mahtimies, puheenjohtaja Lauri Ihalainen kohtasi ay-liikkeen toimintapäivän aattona työnantajaleirin uuden nokkamiehen, Rantasen hänen siviilityöpaikallaan Ahlstömin pääkonttorissa.
Ihalainen tyrmää teorian, että palkkahajonnalla luotaisiin uusia työpaikkoja. Hän ei usko myöskään, että se puree rakennetyöttömyyden ytimeen.
Ihalainen luennoi, miten hyvin erilaisesta väestä pitkään työttömänä ollut joukko koostuu. "Osa heistä tarvitsee kuntouttavaa työtoimintaa ja osa ei työllisty koskaan."
Ihalaisen mukaan Suomessa työvoimakustannukset ovat keskimäärin eurooppalaista keskitasoa. "Me emme ole hinnoitelleet itseämme kilpailukyvyn osalta itseämme ulos."
Hän tunnustaa, että tuottoeroja on yrityskohtaisesti. "Sen takia palkanmuodostuksessa on jo joustotyynyjä kuten kannustusjärjestelmiä, joiden avulla yrityskohtaisesti voidaan jo joustaa."
"Kuinka viisasta on luopua maltillisesta palkanmuodostuksenmallin filosofiasta", Ihalainen penää ja puolustaa tiukasti keskimääräistä jakovaramallia.
"Olemme pidättäytyneet palkankorotuksista aloilla, joissa on ollut tuottavuutta keskimääräistä enemmän. Tässä on työnantajailta nyt sellainen viesti, että hakekaa maltillisia palkankorotuksia korkeampia korotuksia", Ihalainen ihmettelee.
Työtä siirtyy
edelleen Aasiaan
Rantanen kritisoi keskimääräistä jakovaramallia, koska se ei ota riittävästi huomioon eri alojen tuottoeroja. "Meidän tarkoituksenamme ei ole, että suomalainen metallityöntekijä kilpailisi suoraan kiinalaisen metallityöntekijän kanssa."
Rantanen kertoo, ettei työantajaleiri vertaile vain palkkoja kun päätetään tuotannon sijoituspaikasta.
Rantanen myöntää, että Suomesta siirtyy tuotantoa ja työpaikkoja jatkossakin esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan.
Tästä huolimatta patruunat ovat sen verran edelleen isänmaallisia, että he haluavat säilyttää teollisuuden työpaikkoja myös Suomessa.
Työnantajan isänmaallisuuden konkretisoituminen edellyttää, että palkkatason pitää jatkossa joustaa myös alaspäin tuottavuuden mukaan.
"Suomi ei voi lähteä kilpailemaan työvoimakustannuksilla ja verotuksella itseään hengiltä. Emme pärjää Virolle, Valko-Venäjälle tai Kiinalle työvoimakustannuksien kanssa kilpailtaessa", Ihalainen vastaa.
Hän muistuttaa, että Virossa keskimääräinen kuukausipalkka on 420 euroa ja Suomessa se on 2 200 euroa.
Kokin työllisyys-
raportti pöytään
Rantanen kaivaa esille Ihalaisen entisen ay-kollegan, Hollannin entisen pääministerin Will Kokin johdolla EU:n ministerineuvostolle laaditun Eurooppa-tason työllisyysraportin.
"Mielenkiintoista on, että raportissa tehdään samanlaisia havaintoja kuin me. Sen mukaan palkkauksen täytyy ottaa huomioon tuottavuuseroja ja on synnyttävä palkkahajontaa", Rantanen hehkuttaa.
Ihalainen ei anna tuumaakaan periksi. Hän painottaa edelleen, että tuloratkaisut ovat lisänneet jo palkkahajontaa.
"Tulosopimuksilla on ollut tärkeää turvata kaikille peruskorotus", Ihalainen toteaa.