Krooniseksi äitynyt pienten terveyskeskusten lääkäripula on johtamassa lukuisiin uusiin ilmiöihin. Yksi niistä on se, että jotkut kunnat käyvät kovaa kilpaa lääkäreistä palkkatarjouksilla. Palkkojen kuntalisillä yritetään myös estää lääkäreiden virtaa yksityiselle puolelle.
Lääkäreiden palkkatasoa on nostettu sitä mukaa kun terveyskeskukset ovat joutuneet turvautumaan keikkalääkäreiden apuun. Nuoretkin keikkalääkäritkin tienaavat huomattavasti enemmän kuin kokeneet terveyskeskuslääkärit.
"Tilanne on se, että joudumme kylmästi kilpailemaan lääkäreistä palkalla ainakin lähikuntien kanssa. Ylivieska ja Oulainen saavat radanvarsikuntina hyvin nuoria lääkäreitä, mutta meillä ja esimerkiksi Nivalalla on paljon vaikeampaa", sanoo Haapaveden kaupungin perusturvajohtaja Tuomo Hokkinen.
Haapavedellä neuvotellaan parhaillaan lääkäreiden kanssa uudesta kuntalisästä. Esillä on ollut ehdotus, että perusterveyskeskuslääkäreille maksetaan noin 1 700 euroa yli virkaehtosopimuksen vähimmäisperuspalkan. Tälläkin hetkellä kaupunki maksaa noin 1 000 euroa yli vähimmäispalkkojen.
"Pitkiin aikoihin täällä ei ole voinut maksaa vähimmäispalkkoja. Me pyrimme pysymään Nivalan kanssa samalla tasolla", Tuomo Hokkinen kertoo.
"Tilanne on mennyt todella hankalaksi. Keikkalääkäreiden käyttö on kustannuksiltaan moninkertainen verrattuna omien lääkäreiden päivystykseen. Meille on edullisempaa se, että saadaan pitkäaikaisia lääkäreitä, vaikka heille maksettaisiinkin enemmän", Hokkinen sanoo.
Palvelurakenteet pohdintaan
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka ei usko palkankorotusten voimaan.
"Se nähtiin viime lääkäripulassa 1980-luvun lopulla, ettei palkoilla saada pysyvää lääkärikuntaa terveyskeskuksiin. Vääristynyt tilanne aiheuttaa epäterveitä ilmiöitä", hän sanoo.
Hän kehottaakin kuntia tosissaan pohtimaan palvelurakenteita, joilla hän tarkoittaa terveyskeskusten kokoa ja palvelujen tuottamistapoja.
"Palvelutuotanto moninaistuu ja uusia, erilaisia palvelujen tarjoajia tule markkinoille. Niitä kannattaa kilpailuttaa", hän toteaa.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Matti Liukko ei suoralta kädeltä tuomitse lääkäreiden palkkojen kuntalisiä.
"Viime vuosina on muillakin kunnallisilla aloilla menty yhä enemmän paikallisiin sopimuksiin. Lääkäreiden kuntalisillä on saatu aikaan pysyvyyttä. Silloin mennään huonolle tielle, jos ryhdytään palkoilla huutokauppaan", hän sanoo.
Ilmiön taustalla hän näkee selvästi keikkalääkäreiden käytön yleistymisen. Huomattavasti paremmat tienestit vähemmällä työllä ja etenkin vastuulla eivät voi olla vaikuttamatta terveyskeskuslääkäreiden palkkavaatimuksiin.
"Keikkalääkärit soveltuvat paremmin esimerkiksi yöaikaisen päivystyksen hoitoon, mutta monessa paikassa joudutaan turvautumaan näihin reppufirmoihin päivätyössäkin. Silloin hajoaa koko terveydenhuollon idea", Matti Liukko sanoo.
"On löydettävä parempia palvelujen hankintamalleja kuin reppufirmat. Onko se sitten yhteistyö paikallisen yksityisen tarjonnan kanssa vai mitä, sitä on pakko pohtia", Liukko toteaa.
Lääkäriliitto hyväksyy
palkkakilpailun
Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala ei näe mitään väärää tai outoa siinä, että palkkausta käytetään rekrytoinnin apuna.
"Sehän luonnollinen tapa löytää tekijöitä avoimiin työpaikkoihin", Kujala sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että pelkällä palkalla saadaan terveyskeskusten lääkärinpaikat täyteen.
"Kyllä työjärjestelyt ja työolot ovat suurempi tekijä kuin palkka. Nuoret lääkärit näkevät nyt mahdollisuuden tehdä inhimillistä työtä kohtuullisella korvauksella", Kujala toteaa.
Hänen mielestään kunnissa pitäisi huolestua myös johtavien lääkärien työtaakasta.
"Kun tilapäistä työvoimaa joudutaan paljon käyttämään, johtavat lääkärit joutuvat puun ja kuoren väliin. Palveluiden pitäisi toimia, mutta toisaalla painaa kustannuspaine."
Santero Kujala kuitenkin korostaa, ettei keikkalääkäreiden varaan voida rakentaa koko terveydenhuoltojärjestelmää.
"Kohtuuttomuus ei ole kenenkään etu sen paremmin palkoissa kuin muissakaan työoloissa."