Viime kausi oli käännekohta. Jääkiekon Liigan ottelukohtainen yleisökeskiarvo oli ollut kasvussa kolme vuotta, kunnes tuli kerralla yli 200 katsojan takapakki.
Tällä kaudella lukema tulee vielä reippaammin alas, kun suurimman hallin haltija ja yleisötilaston ykkönen Jokerit on poissa. Liigaan nousseen Sportin kotihallin kapasiteetti on lähes 5 000 katsojaa pienempi kuin Jokereiden viime kauden kotiyleisökeskiarvo (9 252).
Liigan johto on piikitellyt Jokereita aina sopivan paikan tullen ja vähätellyt joukkueen KHL:ään lähdön merkitystä.
- Oikein on sanoa, että suurin kapasiteetti lähtee, ja voi laskea, paljonko lähtee yleisöä. Se, onko se (Jokerit) ollut paras magneetti, on toinen asia, Liigan toimitusjohtaja Kimmo Rannisto pyörittelee.
Liiga on tehnyt tarkkoja tutkimuksia yleisönsä kulutuskäyttäytymisestä. Ranniston mukaan pelien kokonaiskatsojamäärä on kasvanut, kun maksukanavapaketit ovat tuoneet yhä helpommin ja edullisemmin kaikki liigapelit tv-katsojien saataville.
Pääsylippumyynnin väheneminen johtuu Ranniston arvion mukaan yleisestä taloustilanteesta, ei kiekkoähkystä tai tv-ottelulähetysten ääreen jäämisestä.
”Kustannukset lähdössä käsistä”
Osa Liigan seurapomoista on ilmaissut huolensa pelaajien palkkatason noususta. Moni kuitenkin myöntää, että seurat saavat itse kantaa vastuun.
- Palkathan nousevat, jos me maksamme niitä, KalPan urheilutoimenjohtaja Kimmo Kapanen sanoo.
- Hintataso määritellään Suomen ulkopuolella. Siellä on taloustilanne toinen, jos katsotaan Sveitsiä, puhumattakaan KHL:stä. Ruotsikin selvästi nostaa päätään, JYPin toimitusjohtaja Kari Tyni luettelee.
Kimmo Rannistolla on aiheeseen hieman toisenlainen tuntuma.
- Kun olen keskustellut kollegoideni kanssa muista liigoista ja maista, jokaisella on sama huolenaihe: kustannukset ovat lähdössä käsistä.