Upj ja halke ovat kirosanoja monille eduskunnan virkamieskunnassa. Tunteet ovat kuumina sekä kyräily ja epätietoisuus vallalla.
Ensimmäisessä on kyse uudesta palkkausjärjestelmästä ja jälkimmäisessä hallinnon kehittämishankkeesta.
Halke polkaistiin liikkeelle talon kalliiksi tulleiden satavuotisjuhlien jälkitunnelmissa, kun kävi ilmi, että kanslian valtasuhteet olivat epäselviä ja hallinto osin rämettynyttä. Nyt pitäisi puhua organisaation kehittämisestä, mutta minnepä henkilöt ja poliittiset kytkyt hyllytät. Mausteeksi halke-soppaan pannaan takkuilevaa henkilökemiaa ja valtataistelua.
Yrittääkö kokoomuslainen puhemies Sauli Niinistö laittaa keskustalaiselle pääsihteeri Seppo Tiitiselle päällystakin sekä leikata siinä sivussa pääsihteerin alaisuudessa olevan hallintojohtaja Kari T. Ahosen, joka on demari, valtaa.?
Hankausta herrojen väleissä tiettävästi on, mutta tämä ei ole eikä voi olla halken lähtökohta.
Eduskunta on valtionhallinnossa täysin poikkeuksellinen laitos, mutta ei sen hallinto voi olla ikiajoiksi betoniin hakattu. Toisaalta eduskuntaa ei voi johtaa kuin liikelaitosta.
Selkeät johto- ja vastuusuhteet pitää tietysti olla. Ykkösvirkamieheksi ei kuitenkaan voi vetäistä ketä tahansa. Kun talolla on perustuslaillinen tehtävä, pitäisi korkeimman virkamiehen olla eduskuntatyön asiantuntija.
Jos taas mennään kahden kotkan malliin, kumpi on pomo, joka sanoo mitä tehdään mikäli tulee kitkaa. Tai jos syntyy harmaa vyöhyke, kuka vie asiat eteenpäin?
Niinistön kerrotaan ajavan koko kanslian johtoon yhtä virastopäällikköä, joka olisi hallintoekspertti. Selvää kantaansa hän ei ole sanonut. Tänään puhemiehen johtamassa valmisteluryhmässä tehdään vasta yhteenveto ryhmien kannoista.
Jatkossa on luvassa ankaraa vääntöä. Suurienkin ryhmien kannat hajoavat. Keskusta puoltaa nykyistä pääsihteerivetoista mallia kehitettynä. Päällikkömallia tukee SDP. Kokoomuksesta paras olisi virastopäällikön malli, mutta kahden päällikön malli poliittista realismia. Siinä pääsihteeri vetäisi lainsäädäntöä, virastopäällikkö kaikkea muuta.
Näinköhän valkoinen savu halkelle nousee tammikuun lopussa?
Uusi palkkausjärjestelmä, joka ei koske kansanedustajia, vaan talon virkamiehiä, on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden maaliskuun alusta. Sitä varten on ollut rahat jo kolmena vuonna, mutta hanketta on aina lykätty. Eduskunta onkin ainoa valtion laitos, jossa upj:tä ei ole otettu käyttöön.
Nyt esitys on hyväksytty talon kahdessa virkamiesyhdistyksessä. Siihen yksimielisyys jää. Kolmannes väestä jo äänesti esitystä vastaan.
Päällimmäisenä velloo suuri tyytymättömyys. Moni pitkään talossa palvellut kokenut virkamies kulkee mieli katkerana. He tuntevat arvostuksensa olevan nollassa ja jäävänsä nuorempien varjoon.
Upj:ssä ikälisät katoavat. Palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja työsuoritukseen pohjautuvaan pisteytykseen. Kaikille maksetaan tietty takuupalkka. Sille on jäämässä kymmenkunta prosenttia kanslian väestä. He saavat jo nyt enemmän kuin uudistus antaisi.
Jatkossa samoilla titteleillä työskentelevät voida saada erilaista palkkaa. Toisaalta voidaan pelata titteleillä, kuten kerrotun mukana on jo osittain tehty.
Ketään ei ole tarkoitus irtisanoa upj:n käyttöönoton yhteydessä.
Tämä on ollut vastalausemyrskyssä hyttysen ininää etenkin kun lokakuulle sovittu 2,3 prosentin palkankorotus siirrettiin osaksi uudistuksen rahoitusta.
Sen sijaan kulovalkean tavoin talon käytävillä leviää tieto, jonka mukaan virkamiesmieskunnassa olisi sellainenkin onnenpekka, jonka palkka nousisi peräti 50 prosenttia.
Perään kysellään: miksi tämä virkamies on vuoksikausia puurtanut talossa pienellä palkalla? Jos johtotason tehtävistä saa lähetin palkkaa, miksei ole vaihtanut muualle rahakkaampiin hommiin, ihmetellään.
Huhut ovat huhuja. Osa niistä on täysin tuulesta temmattuja, mutta osan löytyy tueksi tilkettä. Virkamiehiäkin talossa on kahdessa kerroksessa. Toiseen yhdistykseen kuuluvat "paremmat" virkamiehet, toiseen suorittava porras.
Palkoista ja niiden korotuksista, puhuminen on ylipäätänsä herkkyyttä ja kateutta nostattava taitolaji. Eduskunnan virkamieskunnassa on poikkeuksellisen paljon tyytymättömiä. Monen mielestä on jo hävinnyt se paljon puhuttu eduskunnan henkikin.