Millennium-palkinnon aloitus on hyvä. Suomi on saattanut keksiä modernin keinon päästä arvostettujen Nobel-palkintojen rinnalle. Ensimmäisen Suomen jakaman Millennium-teknologiapalkinnon saaja on valittu. Sen saajaksi osui brittiläislähtöinen Tim Berners-Lee, jonka nimeä harva Suomessa oli ennen kuullut, mutta jonka aikaansaannos vaikuttaa jo lukemattomien ihmisten elämään kautta maailman. Hän on kehittänyt www:n, world wide webin, eli internetin käytön perustana olevan maailmanlaajuisen avoimen verkon.
Tästä on, uskomatonta kyllä, vain runsaat kymmenen vuotta. Mistään suuresta tuntemattomuudesta Berners-Leen nimi ei silti esiin pulpahtanut. Hänen ansionsa on tunnustettu jo aiemmin. Britanniassa hän on saanut ritarin arvon, Time-lehti on nimennyt hänet yhdeksi viime vuosisadan 20 suuresta ajattelijasta ja joulukuussa hän oli YK:n pääsihteerin Kofi Annanin rinnalla avaamassa Genevessä maailman johtajien tietoyhteiskuntahuippukokousta.
Tuolloin Berners-Lee lähetti Annanin kanssa Genevestä sähköpostia kouluille ympäri maailman juuri sillä samalla tietokoneella, jota hän näpytteli kehitellessään www:n ideaa Sveitsissä sijaitsevassa ydintutkimuslaitos Cernissä.
Ihmisten arkipäivään suuresti vaikuttanut ja vaikuttava teknologinen tai pikemminkin teknologian sisältöön liittyvä vallankumous on todellakin vielä ajallisesti näin lähellä, ja sen juuret voidaan paikallistaa yhden henkilön ja tietokoneen tarkkuudella. Tietoyhteiskunnalla on omat sankarinsa; Suomessa heistä kenties parhaiten tunnetaan Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds.
Www:llä ja Linuxilla on yksi tärkeä yhteinen piirre: ne ovat luonteeltaan vapaita ja kaikkien saatavilla. Niitä ei ole tehty rikastuttamaan keksijöitään, vaan kaikkia. Internetiin liitetty www on ihmiskunnan historiassa ennen kokemattomalla tavalla poistanut etäisyyksiä, helpottanut yhteydenpitoa ja tiedonhankkimista.
Millennium-palkinto jaetaan nyt ensimmäisen kerran. Palkinnolla on edessään haastava tie: jotta se kykenisi täyttämään tehtävänsä, sen olisi kyettävä nousemaan täydestä tuntemattomuudesta arvostetuksi ja huomatuksi kunnianosoitukseksi.
Palkinnon jako on perusteltua vain, jos näin käy. Alku ainakin on lupaava: rima oli asetettu korkealle, mutta valinta onnistui. Miljoonan euron potista nimittäin myös jakajan on saatava jotain takaisin, ja se tulee aineettomasti mielikuvien muodossa.
Millennium-palkinto on ennen muuta Suomen yritys kirkastaa omaa kuvaansa arvostettuna huipputeknologian maana. Ajatuksen taakse on kytketty niin Suomen ylintä valtiojohtoa kuin tärkeimpiä alan instituutioita. Ensimmäinen palkinto kuitataan vielä suoraan valtion budjetista, myöhemmin kuvaan tulee mukaan tarkoitusta varten perustettu säätiö.
Suomen kannalta kyseessä on myös ostettu julkisuus ja mielikuvamainonta. Toisaalta asian voi nähdä myös niin, että täällä osattiin tarttua yksinkertaiseen ideaan, jonka aika oli tullut. Teknologia-alalta puuttui kansainvälisesti arvostettu palkintojärjestelmä.
Suomessa uutuutta ei virallisesti haluta verrata suunnilleen samansuuruisiin Ruotsin ja Norjan akatemioiden jakamiin Nobel-palkintoihin, mutta se vertaus on väistämätön, eikä tee vahinkoa. Millennium-palkinnolla on kaikki edellytykset nousta samaan sarjaan.
Joka toinen vuosi jaettava palkinto on suuruudestaan huolimatta merkityksetön, ellei se ole arvostettu. Kehitys vie aikansa, mutta ensimmäinen valinta on tärkeä suunnannäyttäjä. Berners-Lee sopii tähän hyvin.