Neuvottelut paikallisen sopimisen edistämiseksi alkavat tiistaina. Ne saivat sunnuntaina pontta SAK:n puheenjohtajalta Lauri Lylyltä, joka halusi nostaa työntekijöiden työehdoista tekemän tulkinnan etuoikeutetuksi riitatilanteissa.
Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, ja se lisäisi Lylyn mukaan kannusteita sopia työehdoista työpaikkakohtaisesti. Kuten odottaa saattoi, ehdotus sai kannatusta muilta työntekijäjärjestöiltä ja vastustusta työnantajia edustavalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta.
– Ehdoton edellytys sille, että paikallinen sopiminen voi olla tasaveroista on se, että luodaan uudenlaiset rakenteet työpaikkatasolle. Niissä työntekijät uskaltavat luottaa siihen, ettei sanelua tule, kehui Akavan työelämäjohtaja Maria Löfgren Lylyn avausta.
EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälän mukaan tulkintaoikeuden kääntäminen ei sovi suomalaiseen järjestelmään eikä muiden maiden järjestelmiä voi tuoda suoraan Suomeen.
– Työlainsäädäntö lähtee siitä, että työnantaja käyttää työnjohto-oikeuttaan ja sen mukaan menetellään, ja työntekijä saa sen vastineeksi palkan. Koko työoikeusjärjestelmä pohjautuu tähän, Äimälä sanoo.
Tiukka aikataulu
Kolmikantaisen työryhmän tulisi saada esityksensä valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Hallitus haluaa saada paikallista sopimista koskevat lait voimaan syyskuun alussa.
Aikataulu on erittäin tiukka, myöntävät kaikki osapuolet. Löfgren ehdottaa, että paikallista sopimista koskevat neuvottelut sidottaisiin kiinni niin kutsuttuihin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin.
– Näen, että paikallisen sopimisen esitys on mahdollista saada aikaan osana laajempaa työmarkkinaratkaisua. Tästä voi jotain tulla, jos pystytään samalla tekemään sen tyyppinen ratkaisu, jolla korvataan myös pakkolait, Löfgren sanoo.
Hallitus on ilmoittanut tuovansa työelämän kiristyspakettinsa eli niin kutsutut pakkolait eduskuntaan helmikuussa, jos työmarkkinajärjestöt eivät saa sitä korvattua omalla sopimuksellaan.
Kiristyspaketti sisältää monia heikennyksiä työelämään, esimerkiksi lomarahojen leikkauksia ja eräiden pyhäpäivien muuttamista palkattomiksi vapaiksi.
EK:n Äimälä ei ota kantaa yhteiskuntasopimukseen, mutta toteaa, että esitys paikallisesta sopimisesta saadaan valmiiksi, jos asia on työryhmän jäsenien ykkösprioriteetti tulevina kuukausina.
Aikataulua yhteiskuntasopimusneuvotteluihin palaamiselle ei ole vielä asetettu. Asiaan palataan joka tapauksessa pyhien jälkeen, sanoo STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Tiedonsaantia parannettava
Tärkeimpänä asiana neuvotteluissa on työmarkkinatahojen mukaan työntekijöiden tiedonsaannin parantaminen yrityksen tilasta. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painotti tiedonsaannin merkitystä Ylen Pääministerin haastattelutunnilla.
– Henkilöstöllä täytyy olla selvä käsitys siitä, missä yritys taloudellisesti menee, Sipilä sanoi.
EK:n Äimälä jää odottamaan työntekijäpuolen ehdotuksia tiedonsaannin ja osaamisen lisäämisen keinoista. Tärkeimmiksi asioikseen EK näkee työaikaan, palkkaan ja niin kutsuttuun kriisilausekkeeseen liittyvät asiat.
Kriisilausekkeen nojalla yritys voisi heikentää työehtoja, mikäli sen tulevaisuus on vaakalaudalla.
– Yksi aivan keskeisin kohta tässä keskustelussa on se, miten määritellään kriisi, Äimälä sanoo.
