Ansiotulon verotus kevenee jo kuluvan vuoden heinäkuun alusta. Hallitus, joka pääsi keskiviikkona sopuun veronalennuksista ja kevään lisäbudjetista, kehui veronalennusta merkittäväksi.
Hallitus esittää 295 miljoonan euron veronkevennyksiä, jotka toteutetaan alentamalla heinäkuun alusta palkansaajien ennakonpidätysprosenttia 1 prosenttiyksiköllä. Työnantajat hoitavat nyt sovitun kaikkiin tuloluokkiin tulevan tasasuuren alennuksen mekaanisesti palkanmaksun yhteydessä.
Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Lisäksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä lisätään.
Käytännössä tämä merkitsee keskituloisen palkansaajan tuloveroon noin parinkymmenen euron kevennystä. Kuntien verotulot vähenevät 113 miljoonaa euroa, mutta menetys kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.
Kevennys jatkuu
ensi vuonna
Pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mukaan ansiotuloverotuksen kevennyksiä jatketaan ensi vuonna. Mistään numeroista ei hallituksessa vielä sovittu. Niistä päätetään elokuun budjettiriihessä.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen (sd.) mukaan hallituksen nyt tekemä kirjaus on riittävä. Hän tarkensi vain, että ensi vuoden veronkevennykset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille.
Ensi vuoden alusta toteutetaan myös arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi. Lisäksi hallitusohjelmassa sovittu sulkupolvenvaihdosten verokohtelun helpottaminen valmistellaan siten, että se voidaan saattaa voimaan vuoden 2004 aikana.
Kalliomäki lupasi, että kaikki hallitusohjelmaan kirjatut veroreformit hoidetaan. Hän korosti, että hallitusohjelmassa on luvattu "vähintään" 1,12 miljardin veronkevennykset. Toisen sanoen sen ylikin voidaan verotusta alentaa. Tarkistuspiste on vaalikauden puolivälissä. Silloin katsotaan onko pientä liikkumavaraa ylöspäin.
Nyt sovittujen veronkevennysten vaikutusten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentteja korotetaan 1,05 prosenttiyksiöllä.
Elvyttävä
lisäbudjetti
Jääteenmäen mukaan lisäbudjetti on elvyttävä. "Se auttaa vaikeaan talous- ja työllisyystilanteeseen." Kalliomäen mukaan veronkevennyksissä lähdetään liikkeelle etupainotteisesti, koska suhdannetilanne edellyttää sitä.
Kalliomäen mukaan "varsin näyttävillä" veronkevennyksillä pyritään saamaan aikaan kotimaista kysyntää ja sitä kautta dynaamisia vaikutuksia talouden kasvuun ja työllisyyskehitykseen.
"Hallituksen kirjaus siitä, että ensi vuonna jatketaan samalla linjalla veronkevennysten osalta on selkeä viesti kuluttajille, yrityksille ja markkinoille", Kalliomäki jatkoi. Hän vakuutti, että kasvua tukevaa talouspolitiikkaa viedään verotuksen osalta voimakkaasti eteenpäin.
Ansiotulojen verotuksen keventämisen lisäksi lisätalousarvion painopisteitä ovat työvoimapoliittisten määrärahojen ja muiden työllisyyttä tukevien menojen lisääminen. Hallitus esittää myös julkisten investointien aikaistamista sekä yksityisten investointien käynnistymisen valikoitua tukemista.
Kalliomäen mukaan panostus myös pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiin on vankka. Hänen mukaansa tämän ongelman suuruutta kuvaa se, että meillä on tällä hetkellä avoimia työpaikkoja saman verran kuin 1980-luvun lopulla, jolloin työttömyys on neljän prosentin kieppeillä.
Hallituksella on Kalliomäen mukaan edessään vielä monia rakennetyöttömyyteen vaikuttavia toimia. "Muun muassa työuraan on saatava pidennystä molemmissa päissä".
Lisää velkaa yli
puoli miljardia
Lisäbudjetin veronalennukset rahoitetaan valtaosin uudella lainanotolla. Hallitus esittää, että velkaa otetaan lisää 516 miljoonaa euroa. Hallituksen mukaan valtiontalous kestää lisävelan oton. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen mukaan ei ole mitään järkeä rahoittaa ansiotulon veroalea toisella veronkorotuksella. "Meillä on nyt varaa kohtuulliseen veronkevennyspolitiikkaan", Sailas sanoi.