Hauho Palkankorotusten korvaaminen veronkevennyksillä ei SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan ole mahdollista. Palkkaratkaisu on SAK:lle veronkevennyksiä tärkeämpi syksyn tuloneuvotteluissa.
"Palkankorotuksista ei selvitä veronkevennyksillä. Me lähdemme siitä, että veronkevennykset täydentävät palkankorotusta. Ne eivät voi olla pääasiallinen tapa hoitaa palkansaajien ostovoiman korottamista", korosti Ihalainen tiistaina SAK:n työmarkkinaseminaarissa Hauholla.
Palkkaratkaisun tasoon SAK palaa myöhemmin. Ihalainen tähdensi vain, että palkankorotusten vaikutusten ostovoimaan täytyy olla suurempi kuin veronkorotusten. Hän muistutti, että niiden osuus ostovoimasta on ollut noin 60 prosenttia ja veronkevennysten 40 prosenttia.
Lisäksi Ihalainen huomautti, että Suomeen verrattavissa Euroopan maissa palkankorotukset ovat olleet 2-3 prosentin haarukassa.
Ihalaisen mukaan seuraavaan tuloratkaisuun on kohdistuu jopa ylisuuria odotuksia talouspolitiikan ja työllisyyspolitiikan kehityksen kannalta. Tarve yhteensovittaa palkkaratkaisu, yleinen talouspolitiikka ja budjettipolitiikka on nyt korostetun suuri.
"Muistissa ei ole, että hallitus olisi näin varhaisessa vaiheessa ollut näin aloitteellinen. Nyt se rakentaa myös omaa selviytymistrategiaansa sen varaan, että tuloratkaisussa onnistutaan", Ihalainen huomautti.
Hän lisäsi, että hakiessaan kolmivuotista tuloratkaisua, jota valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) haluaa mittavien veronkevennysten vastikkeeksi, hallitus on valmis linjaamaan veroratkaisunsa koko loppuvaalikaudeksi. SAK painottaa enemmän itse palkkaratkaisua. Ihalainen viesti myös, että kaksivuotinenkin ratkaisu saattaisi riittää.
Lisäksi hän toivoo, että tuloneuvotteluissa syntyisi tulosta jouluun mennessä. Muuten logiikka alkaa painaa liittokohtaisten ratkaisujen suuntaan. Eduskuntaakaan ei työmarkkinajärjestöjen pidä pompottaa, Ihalainen perusteli ratkaisuun pääsyä vielä kuluvan vuoden puolella.
Tosin Ihalainen ei ryhtynyt vielä ennakoimaan sitä, ryhdytäänkö tuposta tosissaan neuvottelemaan. SAK:n valtuusto kokoontuu lokakuun 4. päivänä arvioimaan, voidaanko varsinaiset neuvottelut käynnistää.
Muutosturva
keskeinen kynnys
Ihalainen teki myös selväksi, että muutosturvassa on päästävä eteenpäin, jotta tuloratkaisu syntyisi. SAK:n mukaan yritykset on irtisanomistilanteessa saatava kantamaan vastuunsa työntekijän uudelleen sijoittumisesta tai koulutuksesta. Pelkkä osallistuminen kaavailtuun yhteisrahastoon ei riitä.
Ihalaisen myönsi, että muutosturva tulee olemaan tuloratkaisun vaikein asia. Alustavia keskusteluja työnantajaleirin kanssa on taustalla jo käyty. Lisäksi SAK, STTK ja Akava käyvät keskusteluja, löytyisikö muutosturvasta yhteinen esitys, jolla järjestöt menivät neuvottelupöytään.
Työnantajapuolelle Ihalainen lähetti terveisiä, että tulopöydässä ei ruveta jakamaan eri suuruisia palkkaratkaisuja eri aloille. Sen sijaan yleisopimuksen antamaan turvaan voidaan yhdistää tulospalkkausjärjestelmä palkanmuodostuksen liikkuvaksi osaksi. Tulospalkkaukselle pitää Ihalaisen mukaan kuitenkin luoda pelisäännöt.
Ihalaisen mukaan työnantajat eivät myöskään voi kauhoa monella kauhalla matalapalkka-aloilla. Jos ja kun hallitus tekee matalapalkka-alojen tueksi veroratkaisunsa, ei Ihalaisen mukaan työnantajilla pitäisi sen jälkeen olla hinkua tupo-pöydässä vaatia suurempia palkkaeroja.
Työaikakysymystä ei Ihalaisen mukaan kannata neuvottelupöytään nyt tuoda.
Hänen mukaansa Suomessa on nyt keskimäärin pitempi työaika kuin Saksassa ja Ranskassa. "Tuottavuus ei välttämättä nouse työaikaa pidentämällä. Palvelualoilla on jopa 70 000 vajaatyöllistettyä eli vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevää. Jatketaan ensin heidän työaikaansa."
Toisaalta näin heikon työllisyysasteen Suomessa ei Ihalaisen mukaan ole aika vaatia työajan lyhentämistä. "Toivon, ettei työaika tulisi nyt lisävaikeutena tupo-pöytään. Työajasta ei ole realistista puhua nyt", Ihalainen totesi.
SAK:n johtoa huolestuttaa myös kotimaisten investointientaso. "Meille käy köpelösti, jos ei saada kotimaassa investointeja liikkeelle", Ihalainen totesi. Vähintääkin korjausinvestoihin pitää saada vauhtia.
Lisäksi Ihalainen kyseli, voidaanko työeläkejärjestöjen saada sijoittamaan enemmän sijoittamaan suomalaiseen työhön ja tuotantontaan eläkemaksuja vaarantamatta. Hänen mielestään tälle tulisi kehittää jonkinlaiset pelisäännöt.