Palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa ei innostuta ruotsalaisajatuksesta, että matalasti koulutettuja aikuisia yritettäisiin työllistää kohdennettujen palkanalennusten voimin.
Ruotsissa palkansaajakeskusjärjestö LO ilmoitti maanantaina, että se on valmis rajattuihin palkanalennuksiin, jotta työelämään pääsisi nykyistä enemmän niitä, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen koulutus.
LO:n ehdotuksen mukaan työehtosopimuksista poikkeavaa matalampaa palkkaa voisi maksaa sellaisille matalasti koulutetuille, jotka osallistuvat työn rinnalla aikuiskoulutukseen ja hankkivat itselleen töihin tarvittavan pätevyyden.
Palkanalennuspuheet eivät herätä hurraa-huutoja SAK:ssa. Järjestöstä arvioidaan, että ihmiset pitäisi ensin saada koulutettua ja sitä kautta työelämään.
– En näe tarvetta siihen, että uutta palkanalennusmallia tarvitsisi Suomessa kehittää, sanoo SAK:n työehtoasioista vastaava johtaja Annika Rönni-Sällinen.
Rönni-Sällisen mukaan Suomessa on jo mahdollisuus esimerkiksi palkattomaan harjoitteluun koulutusten yhteydessä sekä oppisopimuskoulutukseen, jossa työpaikalla tehtävä osuus on palkallista.
Lisäksi rakennusalalla on käynnissä kokeilu, jossa esimerkiksi nuoria yritetään saada töihin puolen vuoden kokeilusopimusten turvin ja matalammalla 6 euron vähimmäispalkalla.
– Toki nykymalleja on hyvä kehittää siihen suuntaan, että nimenomaan matalalla koulutustasolla olevat pääsisivät paremmin kiinni koulutukseen ja sitä kautta työelämään, sanoo Rönni-Sällinen.
Palkat liittojen neuvotteluissa
Ruotsissa kantaväestö on työllistynyt viime aikoina erittäin hyvin, kun taas maahanmuuttajien työttömyys on ollut selvästi korkeammalla tasolla. Suomessa työttömyys on ollut merkittävä ongelma niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien keskuudessa.
Suomessa kysymys työehdoista ja lähitulevaisuuden palkoista on erittäin ajankohtainen, sillä edessä on syksyn työmarkkinakierros, jota ei käydä keskitetysti vaan liittokohtaisesti.
Liittojen vahvan roolin takia työnantajapuolen EK:sta ei haluta ottaa kantaa palkka-asioihin – ei myöskään Ruotsissa ehdotettuihin kohdistettuihin palkanalennuksiin.
– Asia kuuluu meillä liitoille (eri toimialoilla), sanoo EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.
Myös palkansaajakeskusjärjestö STTK:sta kerrotaan, että kysymys palkoista ja mahdollisista palkanalennuksista työllistämiskeinona kuuluu jäsenliitoille. Edunvalvontajohtaja Katarina Murto kuitenkin sanoo, että STTK ei kannata niin sanottujen matalapalkkamarkkinoiden syntymistä.
– Aihe vaatisi perusteellista keskustelua, esimerkiksi siitä, miten se (mahdolliset palkanalennukset) rajattaisiin. Kysymys on vaikea ja alakohtaisesti tarpeet vaihtelevat, sanoo Murto.