Liittokansleri Angela Merkelin CDU pysyy Saksan ykköspuolueena. Sunnuntain vaaleissa ratkeaa, kenen kanssa hän pystyy kyhäämään enemmistöhallituksen.
Muu maailma seuraa tarkasti yleensä kun Yhdysvalloissa valitaan presidenttiä. Sunnuntaina pidettävät Saksan liittopäivävaalit ovat tällä kertaa jopa rapakon takaisia merkittävämmät, sillä niissä on pelissä poikkeuksellisen paljon euroalueen, EU:n ja koko Euroopan kannalta.
On jo kirkossa kuulutettu, että liittokansleri Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit pysyy Saksan ylivoimaisesti suurimpana puolueena. CDU:lle ja sen baijerilaiselle sisarpuolueelle CSU:n ennakoidaan noin 40 prosentin ääniosuutta.
Kaikki muu onkin sitten epävarmaa.
Suurin kysymysmerkki liittyy siihen, minkä puolueen tai puolueiden kanssa Merkel pystyy rakentamaan enemmistöhallituksen. Nykyiselle hallituskumppanille vapaille demokraateille ennustetaan suurta tappiota.
FDP:n vaalitulokseen liittyy kaksi jännitysmomenttia. Ylittääkö se viiden prosentin äänikynnyksen? Jos ei, FDP putoaa liittopäiviltä. Jos se ylittää äänikynnyksen, mutta saa paljon nykyistä vähemmän paikkoja, ne eivät välttämättä riitä enemmistöön CDU/CSU:n kanssa.
Varoitusvalo syttyi FDP:lle viikko sitten Baijerin osavaltiovaaleissa, joissa puolue jäi äänikynnyksen alle.
Surkean tuloksen neljä vuotta sitten tehneille sosiaalidemokraateille ennustetaan nyt himpun verran parempaa tulosta. Puolueen puheenjohtaja Peer Steinbrück on ennakolta torjunut CDU:n ja SPD:n muodostaman suuren koalition, mutta hän voi vaalien jälkeen joutua syömään sanansa.
FDP ei ole vaalien ainoa liikkuva osa. Pakkaa sekoittaa eurokriittinen Vaihtoehto Saksalle. Jos se ylittää äänikynnyksen, enemmistöhallituksen muodostaminen voi mennä todella vaikeaksi. Se ei kelpaa hallituskumppaniksi kenellekään.
Koalitiovaihtoehtoja mutkistaa se, että vasemmalle kallistuvat vihreät on torjunut ennalta hallitusyhteistyön kristillisdemokraattien kanssa. Molemmat suuret puolueet ovat taas sanoneet, etteivät ne hyväksy hallituskumppaniksi DDR:n kommunistien perillispuoluetta Die Linkeä, joka mitä todennäköisimmin ylittää äänikynnyksen. CDU:n jäänti oppositioon olisi sekin mahdollista, mutta lähinnä teoriassa.
Euroopan unioni on ollut syksyn odotuskannalla Saksan vaalien takia. Vaalitulos ja tuleva hallituskoalitio vaikuttavat paljon siihen, millaista EU-politiikkaa unionin voimakkain valtio harjoittaa.
Merkelin hallitus on vetänyt tiukkaa linjaa EU:n kriisimaiden avustamisessa. Jos Saksaan tulisi suuri koalitio, linja voisi höllentyä, Etelä-Euroopan riemuksi. Kreikan uusi avustuspaketti tulee varmasti pöydälle nopeasti vaalien jälkeen.
Saksan vaalitulos heijastuu myös Suomen hallituksen EU-politiikkaan. Suomi on myötäillyt Saksan tiukkoja kannanottoja kriisimaiden auttamisessa ja eurobondeissa. SPD:n nousu hallitukseen jossakin roolissa säteillä myös Suomen linjauksiin.
Tulos saattaa vaikuttaa vielä siihenkin, millaisen komissaarisalkun Suomi, ja mahdollisesti pääministeri Jyrki Katainen, voi saada ensi kevään eurovaalien jälkeen.