Sosialistien François Hollande on Ranskan presidentinvaalin ennakkosuosikki. Voitto kääntäisi Ranskan sisäpolitiikan ja vaikuttaisi myös EU:n voima-asetelmaan.
Ranska valitsee sunnuntaina presidentin seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Koska Ranska on Saksan jälkeen EU:n vaikutusvaltaisin jäsenmaa, vaalissa on kysymys paljon muustakin kuin Ranskan presidentin tehtävästä ja siitä, valitaanko tehtävään keskustaoikeiston Nicolas Sarkozy vai sosialistien François Hollande.
Vaikka Hollande ei herätäkään suuria intohimoja, hän on ollut ehkä juuri siksi koko ajan niskan päällä. Hän kukisti uudelleenvalintaa hakevan Sarkozyn avauskierroksella ja on nytkin kaikissa mielipidetiedusteluissa muutaman prosenttiyksikön tätä edellä. Hollanden vahvin valtti on se, että Ranskan talous on huonossa kunnossa.
Vaikka etumatka on hivenen kaventunut, Hollande on sunnuntain voittajasuosikki. Keskiviikkoillan televisioväittely päättyi kutakuinkin tasapeliin. Hollande esiintyi siinä jo ikään kuin valittuna presidenttinä ja antoi Sarkozyn hyökätä.
Ehkä ratkaisevaa Sarkozyn kannalta oli, että avauskierroksella viidenneksi jäänyt keskustaehdokas François Bayrou ilmoitti torstaina tukevansa Hollandea. Bayrou sai äänistä runsaat yhdeksän prosenttia. Vielä keskiviikkona Sarkozyn leiristä lupailtiin, että Bayrousta tulisi pääministeri, jos Sarkozy voittaisi. Bayroun ilmoituksen jälkeen Sarkozyn voitonmahdollisuudet ovat vähissä.
Sarkozy on joutunut loppusuoralla vastaamaan syytöksiin, että hän olisi saanut muutama vuosi sitten vaalirahaa Libyan kaadetun diktaattorin Muammar Gaddafin hallinnolta ja että hänen puolueellaan olisi ollut sormensa pelissä, kun sosialistien Dominique Strauss-Kahn joutui väistymään kilvasta seksiskandaalin takia.
Hollandella ei ole lainkaan kokemusta politiikan huipputehtävistä ja hän on henkilönä väritön. Räiskyvä ja energinen Sarkozy jakaa ranskalaisia liiankin kanssa. Monet Hollanden tukijoista eivät äänestä niinkään häntä vaan enemmänkin Sarkozya vastaan.
Sarkozy on kosiskellut kansallisen rintaman äänestäjiä puhumalla Euroopan rajavalvonnan ja Schengenin sopimuksen kiristämisestä. Avauskierroksella hyvin menestynyt Marine Le Pen näpäytti kuitenkin Sarkozya ilmoittamalla äänestävänsä tyhjää.
Hollanden voitto voisi vaikuttaa EU:n voima-asetelmaan, joka on pitkään nojannut Sarkozyn ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin yhteispeliin. Hollande ei välttämättä tyydy Sarkozyn peesaajan rooliin. Hän on esimerkiksi luvannut neuvotella uusiksi EU:n talouskurisopimuksen. Jo pelkkä esitys on myrkkyä Saksan johtamille tiukan taloudenpidon maille, Suomellekin.
Hollande lupaa samaten sisäpolitiikkaan käännöstä eli säästöjen tilalle elvytystä ja kasvua sekä lisää julkisen sektorin työpaikkoja. Linja poikkeaa useimmista EU-maista, joissa talouskurimusta yritetään taltuttaa leikkaamalla julkista taloutta.
Sosialistivoitto voisi merkitä sitäkin, että Saksa tiivistäisi yhteistyötä Italian ja Espanjan kanssa, joissa on vallassa Saksan tapaan konservatiivihallitus. Ranskan siirtyminen sosialistivaltaan olisikin ensimmäinen suuri poikkeus Euroopassa pyyhkivään konservatiiviaaltoon.