Nuijamiesten lavan avajaistanssit tänään alkaen 21, Lavantien, 91300 Ylikiiminki. Tanssittajana T.T. Purontaka & Tähtitaivas.
Eipä uskoisi, että Nuijamiesten tanssilava on tullut miehen ikään. Tilat hohtavat puhtauttaan ja pinnat kiiltävät. Kaikesta näkee, että paikasta on pidetty hyvää huolta, ja pidetään edelleen.
"Tänä keväänä aloitimme kunnostustyöt jo huhtikuun puolivälissä ja ihan varmasti kaikki on valmista ennen h-hetkeä", lupaa Ylikiimingin Nuijamiehet ry:n huvijaoston puheenjohtaja Lasse Haapamäki.
Tuleva kesä ei ole mikä tahansa kesä, vaan Nuijamiesten lava juhlii 50-vuotista taivaltaan. Luvassa on läpi kesän tähtiesiintyjiä ja nostalgiatilaisuuksia. Töitä tehdään entiseen malliin vapaaehtoisvoimin.
"Sehän on selvää, että ilman innostunutta talkooporukkaa tätä ei olisi enää olemassa", sanoo Haapamäki.
Koko Suomen mittakaavassa on erittäin harvinaista, että yksittäinen tanssilava on pysynyt näin kauan elossa, ja vielä yhden ja saman omistajan hallussa ja jokaisena kesänä on tanssittu. Urheiluseura Ylikiimingin Nuijamiehet voi olla seurana tyytyväinen aikaansaannoksestaan, jopa 90 prosenttia sen tuloista tulee lavan toiminnasta.
"Tänäkin kesänä meillä on tanssit 16:na lauantaina peräkkäin toukokuun lopusta alkaen. Jokaiseen iltaan tarvitaan vähintään 18 talkoolaista, hyvä tilanne on, jos paikalla on 36 työläistä. Kaikkiaan talkoolaisrinkiin kuuluu noin 110 henkenä, eikä ketään pakoteta väkisin. Velvoite on neljä iltaa kesässä per talkoolainen", Haapamäki kertoo.
"Ja kolmesta illasta saa palkkioksi tällaisen kausikortin", jatkaa Veikko Jokikokko ja näyttää omaansa.
"Mutta eipä tätä ole vielä kertaankaan tarvinnut näyttää", hän nauraa.
Nuijamiesten talkoolaisuus on jo kolmannessa polvessa. Vuosien varrella on mukana ollut paljon sitkeitä puurtajia, kuten 30 vuotta mukana ollut Sulo Vimpari tai nuoremmat naiset ravintolan puolelta; Ritva Ukonmaanaho ja Tiina Toppila.
"Kyllä tämä homma äidiltä tyttärelle siirtyy", myhäilee Toppila, johon Ukonmaanaho lisää, että lapsenlapsillekin asti töitä riittää. Kaiken kaikkiaan lavalla tuntuu oleva lämmin tunnelma, ja liekö siinä yksi tärkeä syy, miksi lava on hyvä voimissaan.
Jos suosion salaisuutena on ollut talkoolaisten väsymätön into ja koko paikan ainutlaatuinen tunnelma, niin yksi tärkeä lisä on tietysti ollut itse tähtiartisteissa. Suurin osa esiintyjistä muistelee lavaa lämmöllä ja järjestäjät ovat vuosien varrella kyselleet artistien toiveita, mitä nyt takahuonevarusteluun tulee.
"Paula Koivuniemi toivoi takahuoneessa suuret kokovartalopeilit ja sellaiset hän sai", Haapamäki kertoo, ja esittelee siistiä takahuonetta ja sekä uutta vessaa. Yksityiskohtaisemmin hän ei tohdi lisätoiveita luetella.
Juhlan kunniaksi tanssilattian kattoon on nostettu laulajien 100 erilaista keikkajulistetta vuosien varrelta. Sieltä löytyy 60-luvulta siloposkista Tapani Kansaa ja viatonta Katri Helenaa. Matti Eskokin hymyilee ilman viiksiä.
"Kaikista mukavinta on ollut kun on saanut isäntänä tutustua näihin artisteihin. Ihan tavallisia ihmisiä suurin osa heistä tuntuu olevan", myhäilee Jokikokko, joka muuten aikoo osallistua heinäkuiseen nostalgiailtaan. Oma rouva löytyi vanhan lavan reunalta vuonna 1971.
"Lava purettiin samana syksynä. Olimme huulipunalla kirjoittaneet seinään "Love Story, Veikko ja Mirja". Se ois pitänyt pelastaa, mutta onneksi tunne jäi."