Helsingin Tehtaankatu on suomalaisille yhtä kuin kadun varrella oleva Venäjän Suomen-suurlähetystö. Mitä tahansa Tehtaankadulta kuuluukin, Suomi kuuntelee turhankin herkkäkorvaisesti.
Näin kävi taas kerran, kun vanhempi lähetystöneuvos Vladimir Kozin esitti suorasukaisia näkemyksiään Venäjän suhtautumisesta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Alun perin Maanpuolustuskorkeakoulun suljetussa seminaarissa esiintynyt Kozin tykitti, että Suomen Nato-jäsenyys olisi Venäjälle suora sotilaallinen uhka. Hän myös esitti Suomelle strategista kumppanuutta ja jopa yhteisiä sotaharjoituksia. Kozinin lennokkaat visiot kokivat arvoisensa kohtalon torstaina, kun suurlähetystö sanoutui niistä irti.
Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei välttämättä. Valtiot, Venäjä etunenässä, ovat käyttäneet erilaisia ja jopa ristiriitaisia viestejä testimielessä tai tehdäkseen tiettäväksi, mitä mieltä ne todellisuudessa ovat. Venäjän kielteinen kanta Naton laajentumiseen on tiedetty jo pitkään. Vaikka Kozin olisi puhunut omiaan, hänen sanomisensa sopivat silti Venäjän koventuneeseen ulkopoliittiseen linjaan.
Suomen valtiojohto äityi suotta rividiplomaatin puheista. Sekä presidentti Tarja Halonen että ulkoministeri Ilkka Kanerva vakuuttivat, etteivät ne edusta Venäjän virallista linjaa. Ei ole Suomen asia selittää, mikä on ja mikä ei ole Venäjän virallisen linjan mukaista. Tämä tehtävä kuuluu Venäjälle itselleen.
Halonen ja Kanerva tekivät sen sijaan aivan oikein selväksi, että päätösvalta Nato-kysymyksessäkin kuuluu Suomelle.