Kolumni

Paljon ku­lut­ta­vat autot me­net­tä­mäs­sä hoh­toaan

Myös me koskaan Jenkkilässä käymättömät tiedämme New Yorkin keltaiset taksit. USA:n mahtava elokuvateollisuus on esitellyt perusteellisesti USA:n niin ikään mahtavan autoteollisuuden tuotteita.

Myös me koskaan Jenkkilässä käymättömät tiedämme New Yorkin keltaiset taksit. USA:n mahtava elokuvateollisuus on esitellyt perusteellisesti USA:n niin ikään mahtavan autoteollisuuden tuotteita. Viiden vuoden kuluessa ison, paljon kuluttavan moottorin vauhdittamat koslat vaihtuvat hybridiautoiksi. Näin vakuutti kaupungin pormestari Michael Bloomberg tiistaina.

Bensiiniä ja sähköä rinnan voimanlähteenään käyttävä hybridi kuluttaa vähemmän ja on samalla vähäpäästöisempi kuin New Yorkin nykyiset 14 000 pirssiä. Merkittävästi luontoa ja polttoainetta säästävään suuntaan olisi tosin päästy jo siten, että tavallisesti yhden matkustajan kerrallaan kuljettavan ajopelin kokoa olisi pienennetty parin numeron verran.

Amerikkalaiset ovat ihailleet autossa jyhkeää näköä ja kokoa. Hahmoltaan hyökkäysvaunuja muistuttavat maasturit ovat olleet kovassa kurssissa. Vaan eivät ole enää. Jenkit ajavat raskaita kärryjä yhä enemmän vaihtoon. Tilalle ostetaan vähemmän kuluttavia ajokkeja. Käytettyjen maastureiden hintojen kerrotaan painuneen jo hyvän aikaa alaspäin. Viime aikoina luisu on jyrkentynyt.

Kyse voi olla enemmän trenditietoisuudesta kuin aidosta asennemuutoksesta. Kun riittävän moni idoli ryhtyy luonnonvarojen säästöstä puhumisen lisäksi tekoihin, seuraajia löytyy.

Pitkään näytti siltä, että ihmiskunta ajaa täydellä kaasulla seinään. Nyt yritetään jo jarruttaa. Hidastus ei silti ole vielä merkittävää, joten energiakriisi ja tuhoisa ilmastomuutos voivat saavuttaa huippunsa yhtä aikaa.

Öljyä on jalostettu moottoripolttoaineeksi yli 150 vuotta. Tuotanto jatkaa rajua kasvua, vaikka monien arvioiden mukaan taloudellisesti järkevästi hyödynnettäviä öljyvaroja on käytössä enää noin 40 vuodeksi. Jos intoa riittää ja maapallon keuhkot kestävät, öljyntuotantoon voidaan tosin ottaa uusiakin lähteitä. Kivihiiltä ja öljyliusketta riittää jalostettavaksi ehkä vuosisadoiksi. Luonnolle se olisi tuhoisaa. Mutta järki ei aina voita, jos tuottoa tulee.

Ilmastosopimuksin päästöjä ei ole saatu kuriin. Syy on yksinkertainen. Vaikka Suomen kaltaisten maiden teollisuutta patistetaan kalliisiin leikkauksiin, maapallon päästöjen kasvuvauhti on viime vuosina kolminkertaistunut. Siitä kertoi hiljan Yhdysvalloissa toimiva Carnegie instituutti.

Maailman suurin tupruttaja on juuri USA. Eikä se ole suostunut allekirjoittamaan päästörajoituksiin velvoittavaa ilmastosopimusta. Maassa todella silti pyritään vähäpäästöisempään tekniikkaan.

Yhä enemmän kasvuhuonekaasuja suitsuaa ilmaan Kiinassa ja Intiassa. Niiden talous kulkee kiitolaukkaa. Päästörajoituksia ei haluta pysäyttäjäksi. Vaikea teollistuneiden maiden ihmisten onkin näissä asioissa esiintyä oppimestareina. Miksipä ei kiinalainen tai intialainen muka saisi hankkia ensimmäistä autoaan, kun länsimaissa monet sukupolvet ovat siitä lystistä nauttineet.

Valtion rahantarve sanelee Suomessa sen, millaiseen kulutukseen ihmisiä ohjataan. Päättäjämme tietävät kyllä nykyiset dieselit ympäristölle bensa-autoja ystävällisemmiksi. Valtiolle liikenne on kuitenkin tärkeä tulonlähde.

Siksi dieselkäyttöisillä henkilöautoilla on rankaisuvero. Jos se poistettaisiin, suomalaiset vaihtaisivat yhä enemmän dieseleihin. Niin käy muualla Euroopassa. Suomi tulee näissä asioissa aina jälkijunassa. Valtiovaranministeriö johtaa liikennepolitiikkaamme, vanhakantaisesti.

***

Työllisyys kohenee, mutta tilastot kertovat ns. tempputyöllistämisen edelleen yleistyneen. Mikäpä siinä. Parempi on opettaa ihmisiä työhön kuin jouten oloon. Tarve loppuu täystyöllisyyden lähestyessä.