Kaupunki on tunnettu korkeatasoisesta kännykkäteknologiastaan, mutta mistä on laitettu kokoon Radiopuhelimet?
"Meitä on viisi erilaista ukkoa, joita yhdistää samanlainen huumorintaju ja rakkaus musiikkiin", sanoo Radiopuhelinten laulaja J. A. Mäki.
Bändi on jo tusinan levyn verran tahkonnut omintakeista musiikkiaan ja herättänyt kiinnostusta aina Yhdysvaltoja myöten. Siinä sivussa miehet ovat tehneet kaksi kiitettyä näytelmää ohjaaja Juha Hurmeen kanssa.
Hurme on toimittanut Radiopuhelimista tehdyn kirjan, joka julkaistaan tänään. Hurme pisti yhtyeen jäsenet kirjoittamaan annetuista aiheista. Kukaan ei tiennyt toistensa kirjoituksista ennen joulukuun yhteenvetoa.
"Minulle kaatui tahtomattani isompi homma, kun jouduin hoitamaan kuvatoimittamisen ja kokonaisuuden viilaamisen yhdessä kustannustoimittajan ja taittajan kanssa. Hurme ei ole mitään tietokoneihmisiä", kertoo Mäki, joka on kirjan toinen toimittaja.
Tunteella, ei järjellä
Monet menestyneet bändit ovat kertoneet Radiopuhelimien tekstien vaikuttaneen. Se tuntuu J. A. Mäestä hyvältä, vaikka hän kirjoittaakin ensisijaisesti itselleen.
"Onhan sekin tietynlaista palautteen saamista. Kirjoitan itselleni, mutta siinä vaiheessa kun levy julkaistaan, toivon, että se leviää mahdollisimman laajalle", pohtii Mäki.
Veikko Lavia ihailevan kynäilijän tekstit purkavat omia tuntoja, mutta myös kritisoivat ympäröivää elämää.
"Aina tässä maailmassa jokin kalvaa mieltä."
Mäki sanoo kirjoittavansa enemmän tunteella kuin järjellä. Yhden laulun sanoituksen hiominen saattaa kestää vuosia. Mäki jakaa tekstittämisen vastuun säveltäjä-kitaristi Jarno Mällisen kanssa.
Oululaista arktisuutta
Radiopuhelimet tunnetaan oululaisuudestaan, vaikka Mäen mukaan yhtye "ei ole koskaan oululaisuuttaan korostanut".
"Etelän toimittajat nostavat sen aina esille. Musiikkia on selitelty arktisella hysterialla ja pimeydellä. Voi olla, että jos tultaisiin joiltain surffirannoilta, ei tehtäisi tällaista musaa. Ehkä vain surffaisin", Mäki nauraa.
Oulussa on Mäen mukaan ollut aina rikkaampi musiikkikenttä, mitä lehdet ovat antaneet ymmärtää.
"On ollut reggaeta ja poppia", hän huomauttaa.
Asenne kohdallaan
Radiopuhelinten ensimmäinen näytelmä Kostamus-sinfonia esitettiin Helsingin Ylioppilasteatterissa vuonna 1996. Ohjaaja Esa Kirkkopelto halusi välttämättä Oulun pojat yo-teatterin 70-vuotisjuhlanäytöksen bändiksi.
Teatterin johtaja Hurme ei luottanut "hurjamaineisiin oululaispunkkareihin", vaan vastusti tiukasti ajatusta.
Kirkkopelto sai tahtonsa läpi. Kun Hurme huomasi bändin tinkimättömän asenteen, hän ehdotti yhteistyötä. Siitä alkoi taival, jonka hedelmänä on syntynyt jo kaksi näytelmää.
"Hurme sanoi kerran, että paljon nämä jätkät osaa, mutta ei näytellä. Nyt siltä pääsi jo, että tässä on tapahtunut outo juttu, tehän osaatte jo vähän näytelläkin", nauraa Mäki.
Lahja vai kirous?
Radiopuhelimet eivät tee pitkän tähtäimen suunnitelmia. Mutta homma tuntuu toimivan edelleen.
"Ei tästä irti pääse, on tämä niin iso osa omaa identiteettiä. Bändi on muutakin kuin vain ryhmä soittajia", Mäki miettii.
Vaikuttaa vahvasti siltä, että Radiopuhelimien tarina jatkuu vielä pitkään.
"Haasteena olisi tehdä vielä Euroopan kiertue sekä Hurmeen kanssa yksi näytelmä lisää. Elokuva, ehkä? Niin kauan jatketaan, kun henki pihisee. Olen päättänyt elää 120-vuotiaaksi", kertoo Mäki.