Toistensa kanssa välillä sotajalallekin äityneet, palestiinalaisalueita hallinnoivat Fatah ja Hamas -liikkeet onnistuivat muodostamaan yhteishallituksen kesäkuun alussa. Hallituksen on tarkoitus johdatella palestiinalaiset ensi vuonna pidettäviin parlamentti- ja presidentinvaaleihin.
Israel tuomitsi suoralta kädeltä yhteishallituksen, koska se pitää sen toista osapuolta, Hamasia, terroristijärjestönä. Sen sijaan Israelin tärkein tukija Yhdysvallat ilmoitti EU:n tavoin valmiutensa yhteistyöhön uuden hallituksen kanssa. Yhdysvaltain Hamasia koskeva linjanmuutos on merkittävä.
Palestiinalaisten yhteishallitus ei tuo rauhaa Lähi-itään, mutta on tärkeä edellytys sen rakentamiselle, varsinkin jos yhteishallitus kunnioittaa palestiinalaishallinnon aikaisempia sopimuksia.
Palestiinalaiskysymys on ratkaistavissa kestävästi vain kahden erillisen valtion olemassaolon tunnustamisella.
Tähän saakka Hamas ei ole hyväksynyt Israelin olemassaoloa. Myös Israelin hallituksessa istuu ministereitä, jotka niinikään ovat ilmoittaneet, etteivät missään tapauksessa anna siunaustaan palestiinalaisten valtion perustamiselle alueelle.
Poliittinen tilanne Lähi-idässä on ollut tulenarka koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, puhumattakaan sitä edeltänyttä aikaa. Rauhantie on ollut vahvasti miinoitettu ja alue altis aseellisille yhteenotoille.
Rauhaa on yritetty rakentaa mutta huonolla menestyksellä. Viimeksi kuluneena keväänä Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry taivutteli osapuolia hyväksymään kahden valtion mallin kiistan ratkaisemiseksi.
Palestiinalaisten keskinäinen vihamielisyys on ollut yksi este rauhantiellä. Nyt se on poistunut, toivottavasti pysyvästi.
Pääkirjoitus