Palestiina on sisällissodan partaalla. Lännen apupakettia koskeva ratkaisu ei poista alueen pahaa sisäistä vastakkainasettelua.
Palestiina on ahtaiden rajojen ja korkeiden muurien sisään rajattu kansainvälinen painekattila, joka on kuumentunut todella uhkaavasti. Uutiset alueelta ovat olleet päivä päivältä vakavampia, ja kertovat kahden poliittisen liikkeen Fatahin ja Hamasin katkerasta valtataistelusta Israeliin kohdistuvan yleisen vihan ohella.
Valtataistelun välineinä ovat niin aseet kuin raha, sillä Hamasin valtaannousun jälkeen ulkoisia avustusrahoja ei enää ole tullut. Maan hallinto on tätä ennen toiminut etenkin EU:n avustusten varassa.
Viikonvaihteessa EU, Yhdysvallat, Venäjä ja YK pääsivät yhteisymmärrykseen Hamasin hallituksen ohittavasta apupaketista. Sitä ennen Hamasin hallituksen ulkoministeri saapui alueelle takaisin salkussaan 20 miljoonaa dollaria käteistä rahaa, joka on tulosta pitkältä kerjuumatkalta islamilaisissa maissa.
Käsillä ovat yhä kaikki ainekset sisäiseen räjähdykseen.
Presidentti Mahmud Abbas ja Hamasin riveistä tullut pääministeri Ismail Hania ovat keskellä avointa valtataistelua. Molemmilla on tukenaan vaaleissa saatu mandaatti. Hamasin voittamat parlamenttivaalit edustavat kuitenkin tuoreinta kansan tahtoa.
Hamasin virallinen tavoite on yhä Israelin tuhoaminen, ja länsimaat välttävät kontakteja uuden hallituksen kanssa niin kauan kuin tällainen tavoite on voimassa. Tuloksena palestiinalaisalueen peruspalvelut ovat romahtaneet ja virkamiehet ovat jääneet vaille palkkojaan, koska ne ovat tulleet avustuksina lännestä. Pankkijärjestelmä ei myöskään enää toimi, ja nyt Hamas yrittää kantaa sisään käteistä veljesmaista.
Lännen avustusten katkeaminen on osaltaan kurjistanut Palestiinan keskiluokkaa, siis Fatahin kannattajia ja maltillisia aineksia. On perusteita kysyä, onko tämä lännen linjaus saanut aikaan paljon enemmän haittaa kuin hyötyä - etenkin, jos korvaavat rahat näyttävät nyt tulevan Hamasin islamilaistukijoilta.
Talousahdinko, laaja työttömyys ja peruspalveluiden romahdus tekevät ilmapiirin entistä kireämmäksi. Osa Hamasin toimintaa on kautta vuosien ollut sosiaalisten avustusten kanavoiminen kannattajilleen. Jos olot yleisesti heikkenevät, tällaista toimintaa arvostetaan paikallisesti entistä enemmän.
Aseiden saaminen arkkiviholliselta Israelilta tuskin myöskään ainakaan parantaa presidentti Abbasin kansansuosiota. Yleensä Israel on, turhaan, koettanut estää minkäänlaisten aseiden pääsyn alueelle. Nyt kuitenkin Israel on päästänyt aselastin Fatahia edustavan Palestiinan presidentin Mahmud Abbasin turvallisuusjoukoille.
Lisää jännitteitä tuo Abbasin suunnitelma järjestää heinäkuussa kansanäänestys, jossa palestiinalaiset itse ottaisivat ensimmäistä kertaa kantaa kahden valtion malliin eli Israelin olemassaoloon. Hamas vastustaa ajatusta jyrkästi.
Nykyisissä oloissa Lähi-idän rauhanneuvotteluista ei ole puhettakaan. Perimmältään koko ongelma on yhä Palestiinan ja Israelin välinen, mutta uusi rintamalinja on revennyt palestiinalaisten sisään.
Jos voimasuhteita ryhdytään ratkomaan Palestiinan kapeilla kaduilla, Hamas on siinä vahvoilla. Nälkä vain lisää kiukkua. EU-vetoinen Hamasin hallinnon ohittava avustusratkaisu saattaa helpottaa elinoloja, mutta samalla siitä käytännössä seuraa kahden rinnakkaisen hallinnon rakentuminen alueelle. Sisäisen räjähdyksen vaara pysyy jatkossakin suurena.