Palanen villiä länttä Suo­ky­läl­lä

Muhoksen Suokyläntien päässä joutuu väistämättä ihmettelemään, mitä kummaa harmaantunut saluuna tekee näillä lakeuksilla. Ihmetys kasvaa, kun huomaa pihapiirissä olevat vankkurit, toteemipaalun ja kyltin, jonka mukaan on tullut Los Cojotes Ranchille.

Kelpo polle. Tuula Leinonen kehaisee, että rauhallisen Urkin selkään uskaltaa laittaa ensikertalaisenkin.
Kelpo polle. Tuula Leinonen kehaisee, että rauhallisen Urkin selkään uskaltaa laittaa ensikertalaisenkin.

Muhoksen Suokyläntien päässä joutuu väistämättä ihmettelemään, mitä kummaa harmaantunut saluuna tekee näillä lakeuksilla. Ihmetys kasvaa, kun huomaa pihapiirissä olevat vankkurit, toteemipaalun ja kyltin, jonka mukaan on tullut Los Cojotes Ranchille. Seitsenpäinen suomenhevoslauma, pankki ja lännentyylinen pieni vankila kuuluvat ensikummastuksen jälkeen jo asiaan.

Tiluksilla bootseissaan asteleva emäntä Tuula Leinonen kertoo villin lännen menon alkaneen perheessä kymmenisen vuotta sitten, kun taloon tuli ensimmäinen hevonen, Virkku. Kipinä lähti tosin jo paljon aiemmin.

"Ainahan sitä lapsena leikittiin länkkäriä ja intiaaneja", Leinonen naurahtaa. Miksei sitten isonakin.

Tuula on miehensä Juhani Leinosen ja neljän lapsensa kanssa rakennellut supisuomalaista ympäristöä villin lännen malliin sopivaksi pikkuhiljaa. Alun perin Tuurun nimeä kantanut tila on muuttumassa Los Cojotes Ranchiksi myös kartalla.



Pakkikahvit
kanjonin partaalla


"Aluksi tämä oli oman perheen kesänviettopaikka. Suuri muutos tuli toissa kesänä, kun naapurimme, Feedback-yhtyeen rumpali tuli katsomaan, että missä oikein vietämme aikaamme. Hän ihastui saluunaan, ja lupasi bändeineen tulla soittamaan sen avajaisiin", Leinonen muistelee.

Leinoset hankkivat anniskeluluvan saluunalleen siksi kesäksi. Tänä vuonna ranch on ollut kiinni lähinnä ajanpuutteen vuoksi, sillä kesä on perheen varsinaiselle yritykselle, LVI-Leinoselle kaikkein kiireisintä aikaa.

"Nyt olemme kuitenkin suunnitelleet sukupolvenvaihdosta. Jos se toteutuu, voisimme isännän kanssa joko mennä vieraalle töihin tai keskittyä ranchin tuottavaan hoitamiseen."

Suunnitelmia on jo. Viime vuonna pariskunta järjesti jo muutamia virkistysretkiä eri yritysten henkilöstölle. Retkeen kuuluu matka joko vankkurikyydillä tai ratsastaen nuotiopaikalle "Muhosjokikanjonin" äyräälle, jossa nautitaan vähintäänkin pakkikahvit. Paluumatkalla saattoi tehdä lähempää tuttavuutta saluunan tarjontaan ja saunaan. Patio mukaan lukien saluunaan mahtuu 20-60 henkeä.

Leinoset ovat päätelleet, että tilauksesta avoinna oleminen on helpointa, sillä vieraiden vartominen päivästä toiseen ja aamusta iltaan on helposti ajanhukkaa. Jotta tilauksia voitaisiin ottaa vastaan suuremmiltakin ryhmiltä, pariskunta on heittänyt verkot veteen löytääkseen ranchilleen päärakennuksen.

"Haluaisimme talon, jonka voisi ostaa tänne siirrettäväksi ja sinne voisi järjestää myös kokoustilat. Olemme tehneet kyselyitä Hyrkkään vanhasta asemarakennuksesta, mutta saapa nähdä, miten sen kanssa käy", Tuula Leinonen sanoo ja huoahtaa miten ihanasti kyseinen rakennus sopisikaan ranchin henkeen.



Postivaunut
ja ilotalo


Perhe ei aio stressata ranchinsa kanssa, vaan lähinnä katsoa mihin mielikuvitus, aika ja rahat riittävät. Los Cojotes Ranch avataan ensi kesäksi jos siltä tuntuu, toisaalta olisi kiva pyhittää mukava paikka vain perhepiirille.

"Nykyään on kaikkien asioiden kanssa jaksamista, joten on kiva vain kokeilla, mihin rahkeet riittävät", Tuula Leinonen hymyilee.

Tekemistä ranchilla piisaa ilman asiakkaitakin. Hevoslauman lisäksi huolehdittavina on kaksi koiraa, Muru ja Martti, Kerttu-kolli ja Päivikki-vuohi. Koska Leinoset asuvat Muhoksen keskustassa, he saavat käydä ranchillaan kolmesti päivässä hoitamassa eläimet.

"Tallirakennuksessa on myös asuttavat tilat, jossa vietämme kesällä paljon aikaa. Tarkoituksena olisi muuttaa tänne pysyvästi, jahka saamme keskustan talomme myytyä", emäntä selvittää.

Paikkakunnalla Leinosen pariskunnan villin lännen huumaan suhtaudutaan vaihtelevalla innostuksella. Lisää ihmetyksen aihetta saadaan, kun tekeillä olevat postivaunut päätyvät rullaamaan tiellä.

"Kerran mainitsin kurillani, että pitäähän sitä villin lännen kylässä ilotalokin olla. Keskustelukumppani äsähti, että tarvitseeko sitä kaikkea niin kirjaimellisesti ottaa", Tuula Leinonen nauraa.

Ilmoita asiavirheestä