Hietasaaren Tanssimajakka hävisi savuna taivaan tuuliin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Samalla katosi yksi tärkeä osa oululaista historiaa ja myös nykypäivää. Toimihan Tanssimajakka tanssipaikkana vielä samana yönä, kun tulipalo tuhosi sen.
Kun tieto palosta levisi, moni oululainen tunsi piston sydämessään. Paikalle virtasi väkeä pitkin sunnuntaipäivää ikään kuin heittämään hyvästejä vanhalle kaverilleen. Onhan yhdellä jos toisella omakohtaisia kokemuksia lavasta. Siellä on tanssin lomassa solmittu monet suhteet ja nähty ja kuultu musiikin mestareita aina Olavi Virrasta tämän päivän tähtiin.
Lava perustettiin 1950-luvun lopulla, jolloin tanssilavakulttuuri eli sodanjälkeistä kukoistuskautta. Nykypäivän valossa mielenkiintoista on se, että lavan rakensi vasemmistopuolue Skdl. Tanssilavan tuotoilla rahoitettiin puolueen toimintaa. Skdl:n työn jatkaja vasemmistoliitto luopui lavasta 1990-luvulla.
Tanssilavaperinteen juuret ulottuvat lähes sadan vuoden päähän. Lavat ovat kuuluneet oleellisena osana viihdekulttuuriimme. Vuosikymmenten saatossa ne ovat kohdanneet niin myötä- kuin vastoinkäymisiä.
Huomattava osa sotien jälkeen rakennetuista lavoista kuoli viimeistään 1980-luvulla. 1960-luvulla alkanut ja 1970-luvulla jatkunut maaltapako sekä viihde-elämän muuttuminen ajoivat ihmiset tanssilavoilta ravintoloihin.
1990-luvun laman jälkeen lavakulttuuri on tehnyt paluutaan samalla kun lavojen pyörittäminen on siirtynyt talkoovetoisesta yhdistystoiminnasta liikemiesten käsiin.
Toivottavasti Hietasaaren lava nousee tuhkasta uudelleen joko nykyiselle paikalleen tai Nallikarin kylkeen. Kysyntää kun on.