Mahdollinen Pohjois-Korea-pakotteiden kiristäminen ei toteutuessaan juuri hetkauttaisi Suomea. Suomen käymä kauppa suljetun diktatuurin kanssa on minimaalista jo nyt.
Tullin tilastojen mukaan Suomi on vienyt Pohjois-Koreaan tavaraa viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana 146 000 euron arvosta ja tuonut hyödykkeitä ainoastaan 4245 eurolla. Kuluvana vuonna Suomi ei ole vienyt diktatuurin eikä myöskään tuonut sieltä mitään. Tilastot ulottuvat tämän vuoden osalta kesäkuuhun.
Hiljaista oli myös viime vuonna. Silloin Suomi vei Pohjois-Koreaan toimistoelektroniikkaa 1530 eurolla ja toi sähkölaitteita 4245 euron arvosta. Pienehköä markkinarakoa oli nähtävissä vuonna 2015, jolloin suomalaisia tuotteita rahdattiin sentään 144 100 eurolla. Suurin kysyntä Pohjois-Koreassa oli erilaisille kojeille ja mittareille kuten sairaalatarvikkeille.
Pohjois-Korean kanssa käytävän kaupan vaatimattomuudesta saa käsityksen, kun sitä suhteuttaa kokonaisvientiin. Suomi vei viime vuonna tavaraa maailmalle 51,8 miljardin euron arvosta. Eniten viime vuonna vietiin kemianteollisuuden tuotteita, joiden osuus kokonaisviennistä oli lähes viidennes. Toiseksi eniten Suomi vei sellua ja paperia. Tavaraa tuotiin vientiä enemmän, sillä tuonnin arvo oli viime vuonna 54,7 miljardia euroa.
Suomen tärkein kauppakumppani tavaroissa oli Saksa, jonka osuus oli suurin sekä viennissä että tuonnissa. Viennistä 13,2 prosenttia suuntautui Saksaan. Toiseksi eniten tavaraa vietiin Ruotsiin. Tavaratuonnissa Ruotsi on noussut ohi Venäjän.
Palveluviennin arvo oli viime vuonna 23 miljardia euroa. Palvelut toivat vajaan kolmanneksen kaikista vientituloista. Palveluja tuotiin Suomeen 26 miljardin euron arvosta. Palvelutuonti oli kolmanneksen kaikesta tuonnista.