Syyrian sota saattaa ajaa vielä satoja tuhansia ihmisiä hakemaan turvaa maan rajojen ulkopuolelta.
Sodassa on jo nyt niin monta osapuolta, että sen ratkaiseminen neuvotteluteitse käy koko ajan monimutkaisemmaksi.
Venäjän osallistuminen Syyrian sotaan ja tuki presidentti Bašar al-Assadille on pitkittänyt ja mutkistanut kansalaisten kapinoinnista kohta viisi vuotta sitten alkaneen ja sisällissodaksi äityneen konfliktin ratkaisua.
Venäjän aktiivista osallistumista sotatoimiin Syyriassa on vaikea selittää muulla kuin sen halulla osoittaa olevansa suurvalta, joka vaatii tulla huomioon otetuksi Lähi-idän kriisejä ratkaistaessa.
Tilannetta ei vähääkään helpota se, että lukemattomien Syyriassa taistelevien osapuolten lisäksi Saudi-Arabia ja Bahrain ovat ilmoittaneet valmiutensa viedä maajoukkoja alueelle. Sekä Assadin hallinto että sitä vastaan taistelevat voimat hakevat parhaillaan raivokkaasti sotilaallista ratkaisua.
Venäjän pommitusten johdosta Assadin hallinto on menestynyt viime viikkoina. Sotilaallinen voimasuhde on kääntynyt sen eduksi Aleppon suurkaupungissa.
Aleppolla on tärkeä sotilaallinen merkitys, sillä se on asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Jos hallitus saa karistettua kapinalliset kaupungista, se hallitsee asukasluvussa mitattuna suurta osaa maata.
Sodan jatkuminen ja sotatoimien mahdollinen kiihtyminen merkitsevät Eurooppaan suuntautuvan pakolaisvirran kasvua. Jo nyt noin 7,5 miljoonaa syyrialaista on joutunut lähtemään pois kotiseuduiltaan: osa muuttamaan toiselle paikkakunnalle maan sisällä ja osa ulkomaille.
Eurooppaa odottaa uusi pakolaisaalto, mikäli Syyrian sotaa ei saada loppumaan. Vähintäänkin kymmeniä, mahdollisesti jopa satoja tuhansia ihmisiä on pyrkimässä pois kiihtyneiden taisteluiden alta. Opposition arvion mukaan yksistään Alepposta saattaa joutua pakenemaan vielä noin 400 000 ihmistä.
Pakolaisten päävirta suuntaa Turkkiin ja sitä kautta muualle Eurooppaan. Turkki, joka käy Syyriassa omaa sotaansa kurdeja vastaan, pelaa samaan aikaan kovaa peliä Euroopan unionin kanssa.
Turkilla on avaimet säädellä pakolaisten määrää. Tätä asemaa hyväksi käyttäen sen on onnistunut saada EU:lta lupaus kolmen miljardin euron tuesta pakolaisten pysäyttämiseksi. Näihin päiviin saakka Turkin rajat ovat kuitenkin vuotaneet kuin seula.
Turkissa vieraillut Saksan liittokansleri Angela Merkel myönsi, ettei pelkkä talousapu auta. Turkki ei kykene estämään ihmissalakuljetusta Välimeren yli, niinpä Merkel yhdessä Turkin johdon kanssa pyytääkin rajavalvonta-apua tällä viikolla puolustusministerikokoustaan pitävältä sotilasliitto Natolta.
Syyrian sotaan yritettiin löytää neuvotteluratkaisu eri osapuolten kesken Genevessä Sveitsissä viime viikolla, mutta siitä ei tullut mitään. Neuvotteluyhteyttä on tarkoitus viritellä uudelleen myöhemmin tässä kuussa. Tällä viikolla tilannetta puidaan turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Münchenissä.
Lähtökohta sovinnolle ei ole hyvä, mutta sille ei ole vaihtoehtoa. EU:n on käytettävä koko diplomaattinen osaamisensa, jotta Syyrian sota saadaan loppumaan. Vain siten voidaan hillitä pakolaisvirran kasvua.