Valtion kunnille maksamat korvaukset kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden vastaanottamisesta ovat jääneet polkemaan paikoilleen. Kuntaliiton mukaan yli 7-vuotiaan osalta korvaus on 1 900 ja nuoremmilta 6 223 euroa vuodessa. Summat olivat samaa tasoa jo vuonna 1993.
Maahanmuuttoasioista vastaava maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors tuntee ongelman. Ja sisäministeriö olisi korvauksia nostamassakin, mutta valtion kirstunvartijat toppuuttelevat.
– Korvauksia on korotettava, sillä ne ovat olleet toistakymmentä vuotta samalla tasolla. Ei voi olla niin, että kunnat kantavat pakolaisten vastaanotosta suurempaa vastuuta kuin niille kuuluu. Sisäministeriö on esittänyt korjausta maksettavien korvausten määrää, mutta valtio haluaa tietää, mitkä kustannukset ovat kasvaneet ja kuntien kirjanpidosta niitä ei pysty niin esittämään, ministeri Astrid Thors kertoi Kajaanissa käydessään.
Mistä uusi koti?
Korvausten pienuus on jo haitannut kuntapaikkojen löytymistä. Tämän seurauksena oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on yhä vastaanottokeskuksissa.
– Meille on viestitetty, että pakolaisille on vaikea löytää riittävästi kuntapaikkoja. Suurena syynä ovat juuri alhaiset korvaukset, Kuntaliiton maahanmuuttoasiain koordinaattori Anu Wikman-Immonen arvioi.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa pakolaissopimusten irtisanomisesta, mutta täytäntöön päätöstä ei ole vielä pantu. Pahimmassa tapauksessa korvaukset menisivät, mutta uudet asukkaat jäisivät.
Kajaanilla on sopimus kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Tammikuun lopulla Kainuuseen saapui somalialaisia kiintiöpakolaisia ja myöhemmin tänä vuonna on tulossa kongolaisia kiintiöpakolaisia. Lisäksi kaupungissa toimii ääriään myöten täynnä oleva 180-paikkainen vastaanottokeskus.