Valtio tuskailee pakolaisten säilöönottotilojen puutteessa, kun uusi laki turvapaikanhakijoiden säilöönotosta tuli voimaan perjantaina.
Työministeriön oli määrä sijoittaa vastaanottokeskus erityisine säilötiloineen Nurmijärvelle, Helsingin omistaman entisen Röykän sairaalan tiloihin, mutta hanke kaatui taannoin Helsingin kaupungin vastustukseen.
Työministeriön erikoissuunnittelijan Veikko Pyykkösen mukaan pakolaisten säilöönottotiloilla on huutava kiire.
Laki edellyttää, että epäselvissä tapauksissa turvapaikanhakija on sijoitettava vartioituun yksikköön henkilöyden, tulomaan tai muiden vastaavien seikkojen tutkimuksen ajaksi.
Tähän asti tällaiset ei-rikollisiksi epäillyt turvapaikanhakijat on kuitenkin sijoitettu tutkintavankiloihin, lähinnä Helsingin Katajanokalle. Enää laki ei sitä salli.
"Meidän pitää pikaisesti löytää säilöönottotilat noin 30–50 turvapaikanhakijalle. Parasta olisi, jos tilat saataisiin uuden vastaanottokeskuksen yhteyteen. Ensisijaisesti nyt kaivataan kuitenkin näitä säilötiloja", Pyykkönen sanoo.
Työministeriön kanta on, että säilöönottopiste on sijoitettava turvapaikanhakijoiden tuloreittien lähelle eli käytännössä pääkaupunkiseudulle. Valtaosa Suomeen pyrkivistä hakijoista saapuu maahan Helsinki-Vantaan lentokentän kautta tai Etelä-Suomen satamiin.
Helsingissä toimii yksi vastaanottokeskus, jossa tilat ovat aina lähes täynnä. Työministeriö haluaisikin perustaa alueelle vielä yhden vastaanottokeskuksen noin 150 turvapaikanhakijalle, vaikka muualta Suomesta vastaanottokeskuksia on supistettu ja lakkautettu.
Ministeriö ei silti myönnä, että valtio haluaisi vastaisuudessa keskittää turvapaikanhakijoiden vastaanoton pääkaupunkiseudulle.
"Siitä ei ole kysymys, sillä tärkeintä on nyt perustaa lain vaatimat tilat näille säilöönotettaville. Vasta toisena seuraavat aikeet uudesta, pääkaupunkiseudulle perustettavasta vastaanottokeskuksesta", Pyykkönen sanoo.
Säilöönottotiloihin sijoitettavat ”epäselvät tapaukset” joutuvat käytännössä avovankila-tyyppisiin oloihin, joissa heidän liikkumisensa tilojen ulkopuolelle on estetty.
Tällä halutaan ehkäistä turvapaikanhakijan pakeneminen maan alle ja varmistaa, että mahdollisen karkotuspäätöksen tullessa hakija on tavoitettavissa.
Lainmuutoksella on kuitenkin haettu ensisijaisesti parannusta turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin. Heitä ei haluta linnaan rikollisten joukkoon.
Valtiolle yhden säilöönottopisteen perustaminen maksaisi vuodessa toista miljoonaa euroa. Henkilöstöä tähän erityisyksikköön tarvittaisiin kolmisenkymmentä.