Suomi sitoutui EU-maiden sisäministerikokouksessa vastaanottamaan 792 turvapaikanhakijaa, jotka ovat tulleet Välimeren yli Eurooppaan. Määrä on vähän ottaen huomioon eteläisen Euroopan pakolaiskriisin syvyys ja Suomen mahdollisuudet ottaa vastaan turvapaikanhakijoita.
Yksistään tänä vuonna Välimeren on ylittänyt 137 000 kotimaansa sotia, vainoja ja kelvottomia elinoloja paennutta ihmistä. Taakka heistä on jäänyt liikaa Välimeren reunavaltioille, kuten Italialle ja Kreikalle, joilla ei muutenkaan mene kovin hyvin.
Ihmisten pakeneminen kotiseuduiltaan paremman elämän toivossa on nyt laajempaa kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Pakolaiskriisi on vaikea, eikä siihen ole näköpiirissä kestävää ratkaisua.
Näiltä leveysasteilta on yksinkertaista vaatia ongelmaa hoidettavaksi siellä, missä se on syntynyt. Se on helpommin sanottu kuin tehty niin kauan kuin on sotia, valtataisteluita ja nähdään nälkää.
Kysymys ei ole mistään uudesta ongelmasta. Turvattomuus ja kelvottomat elinolot ovat aina ajaneet ihmisiä liikkeelle.
Harva muistaa, että jo Suomen itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota pakotti tuhannet hävinneiden punaisten puolella taistelleet ja heitä tukeneet maanpakoon Neuvosto-Venäjälle. Siellä tapahtunut vallankumous puolestaan tuotti pakolaisvirran Suomeen.
Maailman mitassa Eurooppaa nyt koetteleva pakolaiskriisi ei ole tavattoman suuri. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR arvioi 59,5 miljoonan ihmisen joutuneen jättämään kotinsa vasten tahtoaan. Heistä lähes 20 miljoonaa luokitellaan henkensä puolesta liikkeelle lähteneiksi pakolaisiksi.
Pakolaisten määrä kasvaa koko ajan kaikilla mantereilla. Nykyisten pakolaisuutta aiheuttavien tekijöiden lisäksi ilmastonmuutoksen uskotaan tulevaisuudessa ajavan laajoja ihmisjoukkoja liikkeelle pois kelvottomaksi muodostuvilta elinalueilta.
Toisin kuin Suomessa käytävästä keskustelusta saattaisi luulla, suurinta kuormaa pakolaisista emme kanna me, vaan niin sanonut kolmannet maat, taloudellisesti heikossa asemassa olevat valtiot.
Euroopan pakolaiskriisin taustalla on pitkälti Lähi-idän epävakaus, etenkin Syyrian sota, sekä Afrikan levottomuudet ja Afganistania vuosikymmenet kurjistanut sotiminen. Asukaslukuun suhteutettuna Syyrian sotaa paenneita on joutunut vastaanottamaan eniten Jordania, määrällisesti Turkki.
Turvapaikanhakijoista puhuttaessa Suomessa käännetään keskustelu herkästi rajavalvontaan ja maahanmuuttoon mahdollisesti liittyvän rikollisuuden torjuntaan. Tämä on pään panemista pensaaseen.
Vaikka ihmiskuljetuksiin liittyy rikollisuutta, jota on torjuttava, perimmäiset syyt piilevät muualla.
Lyhyellä tähtäimellä inhimillinen velvollisuus on yrittää auttaa hätään joutuneita ihmisiä.
Pakolaisuuden perussyiden ratkaisu on niin iso kysymys, että siihen voidaan puuttua vain kansainvälisen yhteisön ponnistuksin, ja se vie aikaa.